kun olen elämästäni täynnä,
meen luontokukan viereen niityselle,
keinuttelen hänen kanssaan leutotuulessa,
kuuntelen sinitaivaan tähtösii,
katselen luontoäiteen luomii, itseänikin ja
heitä niitä jotka minut päivittäin täyttävät,
katselen ja kuuntelen kunnes nukahdan
niittykukkani kainaloon
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti