maanantai 30. kesäkuuta 2014

syylä

Luulottelin itseni menneeksi tapaukseksi.
Syylä ottaani puhkesi.
Lääkärikirjat selasin.
Ennusteet huononivat
tautitiluottelon kasvaessa.
Hyvästelin mielissäin eletyn.
Tulevaisuuden kummulle.
Syylä yhä kutkutti.
Vailla ennakkoluuloja
elävälle tohtorille näppylää tarjosin.
Hän näppylän siveli pois,
tulehtunut itikanpisto.
Olin mennyttä, kun tauti katos.
Kaikki alusta aloitettava.
Elämä on painokasta.
Onneksi en juhlijoita
kutsunut.
Kummulle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

peili,,,

jos näet itsesi vain peilistä, olet elämänhaavoittunut itsesi hetki, unelmien pisara, hän joka ei löydä itseään yhdelläkään katselukerralla,...