entinen...

Maanantai,  yhäkin ramasee,
jäsenet nitisevät,
uninen.
Mut jos en nyt nouse, en kerkiä perjantaihin,
jolloin
vapaat maistuvaiset.
Koiraseni kanssa aamu lenkillä,
rapsakkaasti maantie viettää,
hankikin kantaa,
poikkesimme niityllä,
jossa kesäheinät asustaa
Pelto on kesantona,
luonon huomassa,
ennen tehokkaassa tuotannossa,
jossa
viljapäät leipää heiluittivat.
Nyttemmin alennusmaista vilja tuodaan,
kotimaista lienee ainoastaan
muistot
kesäilloista,
viikatteitten heilumisista,
sirpin tähkäpäitten..