sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

hämärtää...

Luulin itseni elämääni
suuremmaksi,
polvistuin,
huohotan,
en kyennyt tasolleni.
Olen muinamiehinä,
kuljen,
kuten kuka tahansa,
minua
hämärtää.
Aamuaurinko elää aikaansa,
hymyilen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

kurjuus,,

kurjuus syntyy ihestään, sillä se kasaantuu tekemättömyyksistä samojen märehtimisistä, ankeuden aamuista.pilvisistä mielialoista kaikesta mi...