torstai 26. maaliskuuta 2015

hienostelen...

Hienostelen,
silitetyt vehkeet,
kyläsessä,
ole n sopivasti hiljainen,
isäntäni hymyilee,
istun pyydettäessä,
kotosalla ihan
itsestään.
Kylässä,
kohta vapaudun kotiin,
omaan olooni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...