hymy...

Hymyilet,
tavantakaa,
navankin,
 hyvä niin, sil,
hymytön happamalta,
kaikkea puutosta.
  Ryhti hymyillen kokoontuu,
ryhditön alistunut,
hyvän mielen ilme,
siitä vieruskaverikin
korjuuntuu.
  Hymy ei aina totta,
muttei
jututkaan,
siksikin suu korvissa
on matkaa mukavampaa
jatkattaa.