Ihminen, kahdella jalalla taapertava,
ihminen,
kirkkoherrakin on
entinen pikku vesseli,
omenavarkaissa käynyt
sirri silmä,
nyt vakavissa puuhissa,
syntilaaksojen tasoittelijana.
Minä,
juuri kirkonkirjoissa pysytellyt,
mutten muuta,
olen elämäni vaeltaja
ihan suon takamailta,
lumpeenkukan kotomailta,
kielomerten takaisilta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
älä unohda toista,,
ihmisen ei tule unohtaa toistaan, häntä joka ei mukanaan pysy,sillä meidät on luotu yhdessä pysymään
-
luther synnytti viattomat kristityt, mutta hän unohti siunata heidät, siksi nämä saatanan jälkeläiset tekevät tuhojaan koko luomaku...
-
joulu kattautuu läheisistä,työstä, eilisistä.myöhemmistä. kaikesta jotka ovat, pitävät lähellään
-
aamuusvainen padasjoensatama tuoksuu kaislikolta, sen utuinen ilme hymyilee aamuauringon sarastaessa ja saattellen kalastajat saaliinein lai...
-
kulkukissa miettii, viiksiään vahaa, sil se ei ymmärrä rotannäköisiä jalostetuisi joutuneita heimoveljiään.
-
kun kaikkes olet antanut itsesi syvemmät/ kehosi rippeet mielesi pohjimmaisetkin olet kevyt olet olemattoman kevyt höyhenen kevyt pois...
-
ihmisen ei pidä alistua -ei silloinkaan kun alistuttaa
-
jos huomaat erehtynees, anna itsekkyytes olla ja pyydä anteeksi, pian huomaat kunnias palautuneen ja olet saanut monen mielen hyväks...
-
elämää voit suunnitella ja ohjata mutta hallintaoikeus on toisaalla
-
äityispakkaus tuoksuu hyvältä ja siinä oon nukkunut parhaat tirsat ja muistanpa omien lapsienkin hymyilleen unissaan äityispakkaus on ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti