perjantai 20. maaliskuuta 2015

näläkäs....

Laihdutin väärillä
eväillä,
minusta tuli nälkiintyneen
supikoiran varjo,
jolta tupi oli
karvatkin nyhtänyt.
Vaaka huusi ilon päivää,
mut kehoni itki,
olin voimaton näläkkään
kieli.
  Muutin tyyliä,
söin mieleni mukasesti,
en ähkyyn saakka,
ulkoilin itseni elämään,
juhlinkin ystäviä,
vaaka naksutteli  isosti,
numerot yläpäästä,
mut mieleni kevyt, kehoni hymyilee,
elämä janottaa, juon ja nautin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vanhat tavat,,,

vanhat tavat iskostuvat syvään, siksi ihminen rutinoituu,tapoihinsa kangistuu, muutosvastarintaistuu, itsensä kokoiseksi hahmottuu