tiistai 17. maaliskuuta 2015

syyllisyys...

Katselen silmät väärällään,
olen samoilla silmillä
kolmatta vuorokautta.
Alkuaan väsyttikin, mutta
nyt vain arat silmät,
ärtynyt mieli,
ruokahalutonkin.
  Olen jälleen hylätty,
en syytä ketään,
uskon itseni
syyllisyyteen,
siksi valvon, jospa
itseni näkisin..


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

arkielämän näyttämöt,,,

ihmiset jotka näkevät elämän pienempiä, havannoivat enemmän, sillä sieltä jokainen aamu alkaa, keväät synnyttävät,suvet kasvattavat, syksyt ...