Tummuva ilta,
minun työaikaani,
olen yö-duunari
maanteiden.
Ilta peitää epäolennaiset,
valokiilan loisteessa,
tarpeellisen näen.
Valtaväylien ikkunoista heijastuu
koti-iltojen valo,
itsekkin haaveilen istuvan
takan lämmöstä,
mut
näillä mennään,
tummuva ilta,
tuikkivat tähdet,
kuun kajo,
siinäpä minulle
kerrassaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti