lauantai 7. maaliskuuta 2015

tyyni ilma...

Tyyni ilma,
harmaan tuuleton
ilma,
tyyntä myrskyn edellä,
sisätiloihin tyyneydellä
mukaudun.
Akkunastani tuulen tuiverruksen
koen saapuneen, harmauden vaihtuneen
ukkosilman salamoihin, jotka
taivaankannella
valotaidettaan esittävät.
Hirmuisen äänekkäästi,
ukkoisilma jyrähtelee,
kivenlohkareitaan siirtelee.
Kääriydyn peittoni suojiin,
tiedän myrskyn jälkeen
sään
tyyntyvän
ilon hymypäivään,
auringon lämmittämään,
lintulaulujen
sävellyksiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

olen vain,,

olen vain en muuta, sillä tilani on pieni ja viaton, kokoiseni ja hänen joka viipyy myöhemminkin