torstai 2. huhtikuuta 2015

kettuni...

Vein kettuni
trimmaamon,
kuviooko laitetaan
parturi kysäisi,
viskin lemu lemusi,
tuttu mies,
rasistinen neekeri.
Natsikuviot tuuheaan turkkiin
vuolsi,
mullakin, nahkapäällä
niskassa
merkki
fasistinen.
  Saan katu uskottavuutta,
olen pullonkerääjä,
roskisdyykkari stadista,
alunperin
Padasjoelta, mut siellä ei kerättävää.
Kettunikin saa olla äkäpussi koirilta rauhassa,
ei uskoon hurahtaneekaan paijaa,
minua silittelevät kauniit skinit, eivätkä he ole
lespoja,
hinttaritkin
kettuani kuvottavat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

arkielämän näyttämöt,,,

ihmiset jotka näkevät elämän pienempiä, havannoivat enemmän, sillä sieltä jokainen aamu alkaa, keväät synnyttävät,suvet kasvattavat, syksyt ...