unipuu...

Lähden makuullein,
päiväni sain selälleen,
on aika päänsä kallistaa
tyynylle,
jossa unimaitten alkumatkat,
loput uinunkin
kielomerten rannoilla.
Omatuntoni suht koht
unen sallii,
en viikatteella mieliä
niittänyt,
itsekkin säästyin,
mut huomenna olen ystävällisempi,
tänään useasti
unohdin,
olin omillain,
syvillä vesillä,
sinnehän toiset eivät
jaksa.