keskiviikko 25. toukokuuta 2016

ikihonka....

ikihonka korpimetsässä
jylhänä nököttää,
siinä parit sadat vuodet
luonnonluomaa heilutellut,
nyt
se tarjojaa kololinnuille kotikolon,
turvapaikan suojaisan.
aikanaan se pötkölleen turpeelle
mätkähtää,
mut
sielläkin maan hiljaisemmat
kodin saavat.
kun aika on,
se mullaksi siirtyy,
mut
sielläkin kaikkea hyvää
luovuttaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

kun katselen harmaita,,,

kun katselen harmaita näen eilisiä tahi nykyisiä jotka eivät pyri mihinkään, siksi niissä loistaa luottamus,valehtelemattomuus, sen vuoksi  ...