keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Ruiskaunokkini....

Nuorena olin viaton,
Hymyilin sinne tänne,
Itkin peiton kulmaan,
Enkä
Nenääni pyyhkinyt..
Imin sisään ja räkäsin.
Nyt
On toisin,
Räkä lentää ja pitkällä kaarella,
En juuri itkua vollota ja hymyilenkin
Vain
Keskisuurelle rakkaudelleni,
Ruiskaunokaiselleni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

silloin on hyvä,,,

sillon on hyvä jos ihminen ei tarvitse yhtäkään virastoa, yhtäkään lupalappua, koska  sillohin ihminen on luonnollisimmillaan, semmoisena yr...