torstai 16. maaliskuuta 2017

padasjoen nyystölä...

kaksi tuntia ja olen
siellä missä suomi sykkii,
takaisinpäin tuo aika
on elämän enempää,
padasjoen nyystölässä

kaksi tuntia,
semmoinen aika tarvitaan
kumpaankin,
mut
se paluumatkan autoni kulkee
itsestään,
aivankuin savottahevonen,
kun mies ja hevonen palasivat
kotiinsa,
ei siin' polle ohjaksia kaivannut

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...