perjantai 26. toukokuuta 2017

hylkiö...

hylkiön matka tähtiin,
se on mahdollista,
olen nähnyt,
olen tuntenut ja
enemmänkin nähnyt

hylkiöksi joutui köyhyyttään,
siihenkin syyttään,
olihan hän
lapsi

kantoi osansa,
jopa niin hyvin,
että uskoi siihen itsekkin,

sattumanoikusta hän katseli muurahaisten
elämää,
hän seurasi niitä kesäisin,
useita kesiä ja viimein hoksasi,
että
muurahainen on vanki,
mutta vapaa vanki,
orja ja hyvä orja,
mut
silti se hymyilee, eikä välitä
isojalkaisista

tänään tuo hylkiö on
korkeimmalla paikalla minne
ihminen voi kiivetä,
sinne hän jaksoi
muurahaisena

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...