kynnettävänään,
monenmonta auraa vedettävänään,
sillä hän on luontoäiteen
tilojen vainioilla, joissa hallasäät,
tuholaisen kummajaiset ja muut
ankaruudet häntä yötäpäivää
valvottavat,
jotta jyvä laariin napsahtaa
vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti