torstai 14. syyskuuta 2017

varjo...

kuun varjo kulkee
perässäni,
sillä kuljen sen luo,
koiraani sen on vaikeampi varjostaa,
koska ressu on niin innoissaan ja
hyppii ees taas
  on
pakkasilta,
kuunsilta antaa lenkillemme
kevyemmät askeleet,
joissa varjommekin tanssivat

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...