sunnuntai 22. lokakuuta 2017

kuusen suojissa...

istun kuusen suojassa,
isonkuusen,
sen, joka on metsän reunassa ollut
elämän ajan,
tunnen kuinka kuusi antaa aikaa
ajatella,
se potkii pois kaikenmaailman
tietokoneohjelmat ja kirjanoppineet,
jotka koputtelevat päänuppiani

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...