keskiviikko 18. lokakuuta 2017

puoli yö...

puoliyö aamuksi taipuu,
hiljaisen pimeää,
vain tähtitaivas ja kuutamo
mieltä varjostaa,
tuntuu kuin olisin yksi
niistä susista,
jotka vihille aikovat,
onhan täyden kuun aikaa,
mut jatkan matkaa,
olenhan tullut kaukaa,
kauempaa, kuin
sudet,
joilla pesäkolot vierellään

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...