ketunpoikanen itkee yönsä uniin, se suree päivät ilottomaksi, muistaen hetken, kun metsämies tappoi Äiteensä ketunpoikanen suree itsensä tyhjäksi sillä hän hän vuoden päästä tapasi yllättäen Äiteensä, hienon rouvan kauluksessa
hyvät hetket syntyvät hetkistä joita tehdään korjaillaan, ajankuvaan sovitetaan ja etenkin niistä joissa jokainen luopuu jostakin toistensa ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti