sunnuntai 21. tammikuuta 2018

runoileva bussikuski...

saavun päätepysäkille,
ihmiset poistuvat,
toistet kättä heiluttaen,
toiset muuten vaan

tutut kuskit morjenstavat,
toiset tavan vuoksi,
jotkut ihan vilpittömästi

en tunne kaikkia,
olenhan ollut alalla jo silloin,
kun monet olivat pilkkeenä
isänsä silmäkulmassa

muutamia ikätovereita viellä
on,
oomme
rupsahtaneta,
monta kierrosta ajaneita,
siksi vilpittömästi morjenstamme

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

suomalainen on,,

suomalainen ihminen on maaseutua ja paljon kivikkoisia peltoja kalaisia järviä, hetkiä joissa loistaa alkulähteen elämänvoima kuiskaus kauka...