käpytikka ei kivitalosta tykkää, vaan haavan runkopuusta sil siihen sen nokka pystyy, pesäkolosen hetkessä hoitaa, sinne moni muukin lintunen halajaa, eikä siitä tikka pahoillaan, sillä se uusia kolosia mieluusti kopsuttelee
hyvät hetket syntyvät hetkistä joita tehdään korjaillaan, ajankuvaan sovitetaan ja etenkin niistä joissa jokainen luopuu jostakin toistensa ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti