kulkukissa naukuu nurkissa, koditon ja harmiton, mutta yksinäinen, päästän sisään, nautimme evästä ja menemme päivätirsoille
tästä on jo kymmenen vuotta aikaa, nytkin otamme evästä ja sitten menemme nokosille, minä ja hän
ihmiset jotka näkevät elämän pienempiä, havannoivat enemmän, sillä sieltä jokainen aamu alkaa, keväät synnyttävät,suvet kasvattavat, syksyt ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti