savukämppä...

savukämppä nököttää
keskellä elämänkorpea,
ikimetsän joen huomassa
varjon puolella,
iltaauringon säteiden ulottuvilla
sen näki viimeinen ihmissilmä
vuotta ennenkuin alkoi isoviha, tuo karmea
tauti, joka yhäkin itää ihmisessä

savukämpän rakensi ruotsin kuningas
itselleen,
hän nimittäin oli tykästynyt
tähän ikimetsään, jossa elettiin luonnonlakien
mukaan,
toisin, kuin hänen valtakunnassaan,
jossa pätivät hänen laatimansa

kuninkaan oli tarkoitus viettää
täällä suven hetket ja joskus
kevään hankikantoisetkin,
mutta tuo ilkiä tauti,
isoviha puhkes ja näin hän
ei koskaan voinut toteuttaa
suunnitelmiaan

savutorppa on ikihongista vuoltu,
siihen ei lahokaan koske,
sillä se on ikiaikainen, senhän on siunannut
luontoäitee

sinne ei satunnainen kulkija pääse,
sillä suonsilmät ottavat omansa pois,
ilveskissa hoitaa ilmasta aikovat,
torpan sisällä vahtia pitää metsävelho,
jonka hiilikoukussa on tulijan kohtalo