torstai 21. kesäkuuta 2018

nahkamunat...

lapsena mulla oli varis,
joka oli kolme talvea kanojen
kanssa orsilla,
mutta ei muninut
yhtään,
kanatkin pelkkiä nahkamunia
tuon variksen otin lemmikiksi,
kun se oli viellä lentokyvytön,
se oppi kaikki metkut ja olis kaiketi
elänyt pitempääkin, mutta pahaksi onneksi
se poltteli pappavainaan tupakit, se meni papan viereen
jämiä kerjäämään ja pappani hyväsydämmesenä ihmisenä
antoi sen nokkaan kunnon natsan, josta varikseni veteli
kunnon henkosia ja sitten nauraa räkätti, sentähen kanatkin munivat niitä nahkamunia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

kaikesta pääsee,,

kaikista pääsee yli, paitsi ei lumpeenkukan kauneudesta, kanervikon tuoksuista, jotka ikimetsän metsälampea komistavat