konttimies aurasta se maailmaa rakentaa, hän joka ilmansuuntaan kurkistaa, mut viimein kotinsa katsastaa, siellä hetken huilahtaa, kunnes maailma hänet taas valloittaa
kulje sitä puolta elämäsi tiellä, jossa on vähemmän vastatuulta, ikävän hetkiä,turhia retkiä, sillä siten säilyt ehjempänä, mutta kulje kuit...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti