tiistai 31. heinäkuuta 2018

Aamulla....

Aamuisin ihminen
On
Aidoimmillaan

arki...

ihminen ei voi elää
ilman arkea,
sillä silloin pyhäpäivätkin
jäisivät pois,
eikä postikaan tulis,
ei laskun laskua,
ei unetonta yötä
ja
työtä

pelkkää hyvää..

kaikki hyvä ei hetkessä
näy,
sillä ne ovat ujoja,
vaatimsattomuuden ujoja,
jotka tahtovat vain
pelkkää hyvää

saappaat jalassa...

syksy punertaa omenapuussani,
se on värittänyt lehtometsän
ja viljapellon,
syksy tuoksuu satoisalta,
aistin kesän mausteet jotka
kulkevat saappat jalassa

kuljetusduunari...

elän pitkin valtateitä,
kuljen yöt ja päivänselät,
usein samoilla silmillä sivutietkin,
sillä
olenhan kuljetusduunari tämänmaan,
siksi mä ajanvaan,
enhän muuta hommaa taidakkaan,
vaan tätä jatkan siihensaakka, kunnes
päätepysäkkini häämöttää,
siksi
joskus syvästi hymyilen,
etenkin silloin, kun aamu sarastaa
ja kotoni lähestyy

vuodet kuitataan...

vuodet kuitataan
vuoden viimeisenä,
silloin viimeistään
taakesepäin katsotaan
ja pienenhetken muinamiehinä
juhlitaan

hymyilytä...

joskus elämä
hymyilee,
tahi niin kuvittelen,
mutta silloin suinpäin meen,
kunnes väsyn
ja
takaisin tuun,
eikä silloin hymyilytä,
ainakin niin koen

sovunpussi...

lännessä on
vapaampaa,
kuntaas
idässä tiukempaa,
siksi nämä maailman riitaisuudet
eivät sovunpussiin mahdu

kesäisin...

kesäisin kaikki tehdään,
tietyöt,
lomat lusitaan,
halot hakataan
ja
paljainvarpain kuljetaan,
sillä talvisäillä kerrostalon hississä,
uuvuksissa, niin notkaperänä, ettei sumun seasta
naapuriaan koe

ennenvanhaan...

ennenvanhaan tehtiin
kestävästi,
sillä olihan ihmisetkin
säänkestäviä,
tänään monet huulet sinisinä
joutavanpäiten,
mut yks on poikkeus,
sillä silloin

talot maalattiin
isältä pojalle,
kunnes niissä home alkoi pilkottaa

hoppu...

jos ihminen töitä
tosissaan
tekis,
olis ne pian
loppu ja hälle tulis
muualle hoppu

maanantai 30. heinäkuuta 2018

radio ja tv...

jos radiota ei ois,
ihminen kuuntelis
tarkemmin,
jos televisiosta ei mitään
näkyis,
ihminen näkis enemmän

vesi...

vesi on luonnonnesteistä
tärkein,
tärkeämpi, kuin öljy tai kultaharkko,
sillä ihminen on valettu
vedestä ja jos se kuivuu,
laihtuu moni mielikin, vaikka kultaa olis
holvit täytenäs

elämän malli...

ihmisen elämä ei ole makiaa amerikkalaisen mallilla,
ei se ole maukasta venäjälläkään, ei saksanmaalla, eikä riitaisessa
lähi-idässä,
afrikka onkin jo poroksi kuivunut

ihmisen paraspaikka on asua
kolttasaamelaisten
kylässä,
siellä koivunkäppyrän laaksossa,
jossa yötämyöten on niin paljon
valaistusta, että näkee

nyystölän taivaansininen...

nyystölässä asuu
taivaansininen silmäätekevä,
se asuu ikihongan vieressä,
se on ikiaikainen lintu, joka ei paljon
visertele, vaan se enempi kutoo hyvänmielen sukkia

taivaansininen silmäätekevä lahjoittaa kutomansa
sukat luonnonsuojelujärjestölle, jossa ei ole ainoatakaan
politiikkoa,
ei ainakaan sellaista politiikkoa, jotka ovat niin tekopyhiä,
ettei mitään rajaa

lintunen ei tykkää
tekopyhistä luonnonsuojelijoista,
sillä nämä ovat itseasiassa
luonnonkiertokulkua vastaan,
ovat pahempia, kun maanviljelijät, jotka
itämeren saastuttivat

alkutalvi...

alkutalvesta ihminen kävelee
kumarassa,
sillä kesä viellä
mieltä painaa,
mutta kevättäkohti
mieli hankisille laskeutuu,
kevätmieliin ryhdittyy

kehittyy......

joskus on kyllänen olo
ja silloin ei enempää haluta,
joskus,
mutta useimmiten on nälkäinen mielentila
ja
siitä elämä
kehittyy

kehä 1

suomalaiset ajavat kehäykköstä ja
istuvat sen ruuhkissa,
miettivät pankinjohtajaa
ja
työpaikan ulkomaista johtajaa,
autonkin kohtalo arveluttaa,
sillä niin on elämänsä
kurinalaistettua

jätättää..

aika ei himmene,
vaikka,
se kuinka jättättää

puutetta...

jos puutetta ei
ois,
moni asia arvotonta ois

iloton....

ihminen voi asua kehäteiden
sisälläkin,
samoinkuin kesykettukin,
mutta
ilotonta on kummankin
elämä,
iloja toki löytyy, mutta niistä tulee usein
jälkiharmia

mailleen hiljenee...

aamulla on hiljaisempaa. kuin
iltamyöhällä,
sillä silloin luonto
mailleen hiljenee,
jos näin ei ois,
luonto ei kerkiäisi huohahtaa,
hiemanaikaa nukahtaa, vaan joutas koko
elämänsä muhimaan

luomat...

kevät ja kesä eivät tuoksu
samalta,
ei syksyn talvikaan,
sillä
jokaisella on ajantuoksut mukanaan
ja poisviemisinään,
jäljelle jää muistot,
tuoksujen luomat

herkullista aikaa...

jokapäivä on herkullista aikaa,
jos sen sillä maulla
haluaa

iso mesta...

elämä on iso
mesta,
siihen sopii kaikki
mitä jaksat kantaa ja enemmänkin,
mutta jollet sieltä löydä paikkaasi,
et sinne sovi

helteenhiihtäjä...

helteenhiihtäjä laskettelee
nyystöläntiellä,
se vetelee luistelutyylillä,
sillä se on sille ominaista,
onhan se tuhatjalkaisten
kuningatar,
se asustaa nyystölän ikikorvessa,
mutta keskipäivän aikoihin se
tekee hiihtosburtin esun kotomökin
ohitse, jossa esu kellottaa ajat ja muut
voinnit
he ovat tehneet yhteistyötä kolmisen vuotta
ja
seuraavissa talviolymbialaisissa pitäisi luistaa
kultamitalin edestä ja ilman hemohessejä, sillä
ainoa nautintoaine on esun kaivovesi

ilmalämpöpumppu...

japanilainen ilmalämpöpumppu
viilentää
huusholliain,
on tasokas laite
ilmoihin  hikisiin

eurooppa on aasiasta katsottuna,
kuun toisella puolella,
siellä johon aurinko ain kerkiää
ja takaisin saapuessaan hyvät huomenet toivottaa

japanilainen onkuin suomalainen,
vaikkei heillä ole mitään
yhteneväistä,
paitsi ilmalämpöpumpun
viilentämät mielialat

ennenvanhaan...

ennenvanhaan ei ollut mihinkään kiire,
sillä hevonen ei
kauaksi laukannut,
eikä pihapiiriään voinut
kauaksi jättää

hellekukkanen...

hellekukkanen hymyilee,
sillä sen terälehdellä päiväperhonen tanssii,
tanssii niin, että
metsälammenpinta
väreilee ja kuikanpoikanen
lastunpalasellaan pääsee
vauhtiin hurjimpaan
hellekukkanen on kuurankukan
sukulainen ja kumpikin aikansa
kauneinpia kukkasia,
niitä ei maljakkoon mikään saata,
sillä ne kukkivat aloillaan, luontoäiteen
sijaamilla vuoteillaan

eduskuntatalo on turvaton...

eduskuntatalo on turvaton,
sillä sinne pääsee,
kuka vain,
väljemmin ne vaaleissa
läppää heittäneet

diili...

ameriikka oli ennenmuinoin
villii länttä,
intiaanit ja biisonit siellä vain
laukkasivat,
mutta sitten tuli
trumbbi ja teki diilin

sunnuntai 29. heinäkuuta 2018

järvi...

järvessä on
oltava vettä,
sillä muutenhan se olis vain yhtä
monttuu

piru...

piru ei asu missään
maassa,
sillä se on niin ovela, että
asuu ihmisessä, joka asuu jossain
maassa,
siksi pakolaiset ovat vapaita lähtemään

taksikuski...

taksikuski ja kyydittävä
kinasivat hinnasta
keskellä ajoväylää,
siinä arabiat ja muut kaukaisemmatkin
sanat selittelivät, kun hemmot nyrkkeillään
kyytimaksua sovittelivat

taksi...

taksialalla ei oo enää sääntöjä,
eikä sieltä saa palkkaakaan,
mutta onhan mukavaa,
kunhan saa
harrastaa

pyhiinvaeltaja...

pyhiinvaltaja soittaa
kitaraa,
blussia,
hän ei katso, sillä on sokea,
hän vain hyvin kuuntelee
kitaransa säveltämää,
pyhiinvaeltajan hattuun kilahtaa
sillointällöin kolikko,
mutta ne korjaa romanialainen kerjäläinen,
sillä hällä menee huonommin

lähi-idänaika

kun maailma oli
lähi-idänajalla, niin silloin
ruvettiin kunnolla toisia ihmisiä
kovasti moitiskelemaan ja näitä noitumaan,
sieltä periytyy nykyiset kitkat ja katkut ja atomipommitkin,
joita suurvalloillakin on vähemmän, kun israelilla, tuolla kaiken
elämän kivijalalla, jota ilmankin elämä sujuisi, mutta silloin pitäisi
raamattukin uudestaan kirjoittaa ja sen tekisivät vääräuskoisien jälkeläiset

sinilevä...

sinilevä itämertä halkoo,
siellä näet ihmisen jätteet,
rantansa kuoleman kylvämät,
siksi ihminenkin kuolemaa hehkuu

jalkapallo...

jalkapallo on pyöreä,
jos se olisi
soikia,
silloin pelattaisiin
amerikkalaisittain ja pelaajat olisivat hyvin syöneitä

ikikuusi ja varis...

ikikuusi ja varis,
sekä
ohiliitelevät pääskyset ja kuusen juuressa makoileva
karhu,
joka kutoo sukkia sukulaislapselleen
ikikuusi
on paljon nähnyt,
sillä se on vanhempi,
kuin
mikään,
siksi sen vieressä ja oksillaan
on luonnoneläimet,
koska haluavat saada pulmiinsa
vastauksen,
pihkasen vastauksen

raamattu...

raamattu keksittiin kauan aikaa sitten,
sitä kirjoiteltiin jo silloin, kun ei
osattu kirjoittaa,
raamattu on tositapahtumia ja kuvitelmia,
se on pelon ja onnen kirja ja se on alkuajoista saakka
antanut paimenille voimia valvoa ja kaitsia
laumaansa,raamattu on huonoissa käsissä
pelottava kirja, sillä sen varjolla on tehty maailman pahat,
mutta myöskin hyvänpaimenen käsissä hyvyydetkin

näppylät...

kesähelteillä ihmisissä
näkyvät näppylät,
elämän nypykät,
joilla ihminen
talveaan
tanssii

aamusarastuksen kukkanen...

aamusarastuksen kukkanen
ei vihoittele,
vaan se hyvällä
katsoo

selkäranka...

selkäranka pitää ihmistä
koossa,
sisältä ja ulkoa

kadulla kävelee selkärangattomia
tyyppejä,
mummeja,
mutta myös jokunen työstä itsensä
kuluttanut vanhus,
mutta hänen selkärankansa ei
pummin vaivainen

radionova...

kyl on surkiaa kuultavaa
radionovalla,
kun siellä kaksi lomalta palannutta
läppää heittää,
toisin oli silloin, kun he
lomista haaveilivat, silloin heillä oli kaihokatseisia juttuja,
he melkein elivät sanomiensa kanssa,
nyt ovat sinilevän kesyttäminä ja yleisradion
hylkääminä juttujaan teroittelevat

kerrostalon hissi...

ihminen tarvitsee
kerrostalon hissiä,
vaikka ei oo huonojalkainen,
hän tarvitsee sitä,
koska sillä on mukavaa
mennä ylös ja alas,
se myös
asuntonsa ovellekkin pysähtyy,
kun numeroa painaa

eloonjääneet....

maaseutu ja eloonjääneet
mummot ja ukonkänttyrät,
sekä
metsäkankaitten harvinaisuudet,
täällä eli ennen ihmiselämä,
täältä suomi on rakennettu ja täältä on
vihollinen karkotettu,
hallakin kesytetty,
mutta nyt on
poismenty

myymäläauto...

myymäläauto on metsäkorpien
hyvänmielen tuulahdus,
sieltä saa
kaiken tarvitsemansa,
siellä tuoreet kuulumisetkin
vaihdetaan

mut kun talvi saapuu ovat
asiakkaat talvikoteihinsa
muuttaneet,
silloin ei jälkiä
postilaatikoilla näy
ja kauppa-autollekkin vilkuttaa
ainoastaan ilonpäivän huomenet
metsäjänis, jolla hyllyt omastatakaa
täytetyt

alkueläin...

alkueläin oli
ihminen,
sitten se muuksi muuttui,
kunnes siihenkin suuttui
ja takaisin itsekseen muuttui,
siksi ihminen aikaajoin
elukalta tunnutuu

viisi maakuntaa...

maakuntia viis, siitä yleisilme
isänmaahamme siis,
enempi olis turhuuden turhaa,
sillä paloautojakin meillä juuri
viis

lopun ajan...

jos ihmisen ihminen eka kertaa toisen ihmisen näkis,
hän
säikähtäis
ja luulis
lopunajan alkaneen

kanssakulkija...

ihminen, joka ymmärtää toistaan,
pärjää hyvemmin,
sillä hällähän kanssakulkijakin

keritä...

kauaksi ei kannata keritä,
vähemmällä
kiireelläkin ehditään

siankalua...

olen jumalaton herran palvelija,
olen kuuliainen
pyhäkoulupoika,
mutta nyt
oon
pikaruokaravintolassa,
jossa muslimi syö hyvällä ruokahalulla,
kuten minäkin,
siankalua

lauantai 28. heinäkuuta 2018

arka ja orpo...

arka ja orpo,
pois pyyhitty
on moni nuori,
siitä johtuu moniosattomuus,
siitä virtaavat monet murheen kyyneleet

suomi on iso maa...

suomi on iso maa,
niin iso,
ettei jokakolkaan
kukaan kerkiä,
nyt
metro maata kuljettaa,
muutama onnenonkijainen kairoilla
käyskentelee,
mutta yöjunalla helsingiin vaeltaa,
sil
suomessa on yöttömät yöt ja pakettipeltojen jälkeläiset
joita
metro kuljettaa

suuruus..

suuruutta ei ole olla
sylintäydeltä,
vaan se hetki, kun
perhonen hetkeksi
olkapäälles
istahtaa

kallionkolosen tuntuinen...

ihminen on onnellinen kulkija,
vaikka hän
turhilla ajoillaan murehtii,
niin hän pohjimiltään onnea pulppuaa

murheessa ei kauaan hyvin voi,
hetkenverran vain,
sen hetken, jolloin näkee valoisammin

jos ihminen ei taitaisi tunteilla,
hänen elämänsä olisi
kallionkolosen tuntuinen

ihminen ja elämän hetki,
ihan jokaisen kokoinen,
perintöineen

erämaa...

erämaissa tuoksuu alkukantaisuus,
sillä siellä ei ihmisen tuoksut
ole luontoon tarttuneet,
eikä
erämaissa ei ole koskan kiire,
sillä eihän siellä ihmistäkään

saalis...

jos ihmisellä ei olisi
luonnetta,
olisi hän vain
tsombi,
leijonan takaa ajama saalis

napittaa..

ihminen napittaa paitaansa,
muut luomakunnan olijat
eivät niin tee,
sillä heillä on paidat ja nutut
iankaikkisesti päälleen sovitellut

lapissa...

lapissa on tuntumaa,
sillä siellä on neljä
tuulensuuntaa ja poronlaitumetkin
aidattomia,
lapinmaassa avaruuskin korkeimmalla lie,
siellä jäkälällä ja tunturipuroilla on elämäntatuointi,
joka ei turhia huutele, ei maailmantuuliin, ei mihinkään,
vaan alas istahtaa,sillä lapinmaassa kaikki on ajallaan

mörkö...

mörkö on rauhallinen
heppu,
se ei tahdo kellekkään mitään
pahaa,
mutta se tuntuu
pienissämielissä pelottavalta,
sillä se on yönkarvainen
kiiluvasilmä,
joka sillointällöin koputtelee

ihmisen esi-isä

ihmisen esi-isä oli
karvanen heppu,
hyppi puissa ja söi
mitä sattui,
se piti ylikaiken haitarimusiikista ja siksi
nyystölänkylään pesänsä
siirsi ja täällä lopunelämänsä
taivaanrannan kuvia piirteli

mustikka...

mustikka on makoisa marja,
siitä valmistetut tuotteet
ovat maailmaluokan herkkuja,
mustikka on myös terveyspommi,
siinä on niin paljon terveyttä
edistäviä ainesosia, että kyllä kannattasi
enemmänkin huulet mustana olla, hyvin olla

paju...

jos paju ei olis
sitkeää
ja taipuis tuhannen mutkalle se ei vois
soida
pajupillinä,
eikä luontoperhoset kuuntelis sen sointuja,
ei mehiläinen sen oksilla
keinuttelis

uomissaan....

joskus voin hyvin, niin hyvin, että itseäni
peilistä katson,
tunnustelen ja sipasen tukkaani,
joskus,
mutta yleensä menen ja tuun,
sillä elämäni on uomissaan

aroneilikka...

aroneilikka kasvaa
petollisen rauhansopimuksen
patsaan vasemmalla puolella,
jos oikialta ksatsoo,
se on muistokukkanen, jonka
sanoma lie, että elä milloinkaan
liiaksi luota

nyystöläntie...

nyystöläntietä jolkuttaa
sinilevämato,
se ei ole sukua sille niljakkaalle
levälle, joka sumenlahden rantoja pilaa,
vaan
nyystöläntien sinilevämato on
kulkuri,
taivaanrannan kulkuri,
joka kuitenkin asettui jo vuosisatoja sitten
nyystökänkylään.
sillä täällä on on niin
luonnollista

päivätpitkät se kulkee nyystölämtietä
ees raas,
aina jalankulkijoiden puolella,
sieltä se tarkastelee luonnonkiertokulkua
ja
huomioi taivaan merkit, joista se tekee esulle
raportin, jotta tämä voi ottaa yhteyksiä
korkeimpiin hallitsijoihin,
pääskysiin, jotka ovat luomakunnan
todellisia liitelijöitä

kesäloma...

kesälomilla on merkitystä,
sillä on
enemmänkin,
sillä ne auttavat
talvesta hetkisen

nurkkasokeus...

tulokulmat auttavat näkemään,
sillä
ne avaavat uudet
näkökulmat,
siksi olisi aikaajoin
ajatuksissaan pieni lenkki heittää,
jotta asiat näkisivät uudenlaisen
päivänvalon,
sillä nurkkasokeus
hämärtää

lauantait...

lauantait ovat
saunapäiviä,
ainakin niihin tottuneille

kaatopaikka...

ihmisenä ei ole helppoa olla,
kaatopaikan reunustoilla,
sillä
siellä haisee ja näkee
paljon turhan turhaa

hiihtomatka...

kesähelteet ei
pakkasiin yllä,
sillä sinne on pitkä hiihtomatka

hiljentää...

voit tehdä mitä vain,
mutta et pysty
omatuntoas
hiljentää

perjantai 27. heinäkuuta 2018

luonto luovutti...

ihmisen tulevaisuus on
tietokonemaailmaa,
sillä pian kaikki luonnonpuut
sukupuuttoon kuoleentuu,
pian saastekuorma vedetkin
muovittaa,
silloin ei ihmisellä ole
metsänreunaa näköesteenään,
ei onkireissuja sinistenjärvien selillä,
ei
kaukaisimmillakaan merillä,
sillä luonto luovutti

laskiaispulla...

laskiaispulla lihottaa
jos niitä koko vuoden syö,
mutta
jos yhen laskiaisena,
niin siitä vaan hyvä mieli
lihottuu

kunnon kommunisti...

kunnon kommunisti
ryyppää
jehovantodistelijat
pöydän alle,
sitten kusee perunapenkkiin ja matkustaa
entiseen leningraadiin,
saslikille
   otto-ville oli juoppo,
siksi hän harhaisesti eleli,
suomen suurruhtinaskuntaa rakenteli, nyt
otto-ville parka isäaurinkoisen kanssa
muurissa köllöttää


nyystölän syrjäkulmilla...

nyystölän syrjäkulmilla elelee
maailman harvinaisin
kukka,
tähtisilmäsibelius,
se on se sama kukka, joka sai jeanin
säveltämään kauniimmat sinfoniansa

kukkanen on syntynyt kallionkolosessa,
ihan siinä esun mökin vieressä,
sieltä sibelius sen aikanaan
bongasi ja iki-ihastuksissaan
soinnut aarioilleen sävelsi

hallitus...

hallitus pani työttömät töihin,
mutta mihin töihin,
ei ainakaan tuottaviin toimiin,
sillä
eihän täällä mitään uutta synny

toimeentulotuki kassoilla on jonoa,
pidemmät kuin leipäjonoissa,
ihminen on siiretty eri laitumille,
kuten oli ennenvanhaankin tapana,
kun karjaa laidunnettiin


puolihullu...

puolihullu professori opetti mulle, että ihminen
ei kuole koskaan,
kuuntelin ja päätin vaihtaa alaa,
vaihdoinkin ja itekkin tulin samaksi herraksi
ja
kaikenkukkuraksi aattelen nyt samoin,
mutta en
oppilailleni niitänäitä jaa,
sillä eiväthän heti uskoisikaan

asua...

ihmisen täytyy asua jossakin,
sillä mistä hänet muuten
tavotettaisiin

vaivatonta...

joskus on niin vaivatonta
olla,
niin helpon letkeää,
muttei miksei ain

tähdet...

maailmalla on tähtiä,
siellä on subertähtiä ja kuu,
sekä illan suu,
sillä maailma on elämän puu,
joka meitä kaikkia yhdistää,
mutta jolei aurinko lämmittäis,
himmenis jokainen tähti, ensin lakastuisi
pohjantähti ja sitten ne pienemmät tuikkuset

pihakoivu...

pihakoivu ei kasva
kerrostalon pihassa,
sillä sen paikka on
pihakeinun vieressä,
nyystölässä,
mun
kotomaassa, sen oksilla linnut laulavat, varis
kuuluvammin,
sen oksien lävitse näen aamuauringon,
iltapuoli raottuu suuremman oksan
takaviistosta,
pihakoivu on mun istuttama,
olin silloin ihmisen vastaalkaja,
nyt me molemmat
enemmän varttuneet

espoon auto...

oon ollut
espoon autossa
töissä,
niitä aikoja hyvällä
muistelen,
muistelen työkavereita,
hyvästi muistelen,
silloin ihminen oli ihminen, hänen tekemisiään
sopeutettiin ajankuvaan, silloin oli herroja, mutta hekin
alentuivat juttusille, joka antoi työniloa yli vaikeimpien
hetkien
tänään olen muualla, tänään espoon autoakaan ei ole,
on vain suuri monikulttuurinen toimija, jossa päätteet
toimivat, eikä herroja missään, sillä heitä ei ole,
on vain kuljettuja kilometrejä

venäläiset...

amerikkalaiset ovat
kaukana, mutta jokapaikassa
läsnä,
ensin cocacolineen, nyt
bogcornineen

venäläiset lähellä,
mutta niin kaukana ja pysykööt

suurvallat tunkeutuvat joka kolkkaan,
mutta eskimot ja
karumpien maitten
hemmot
pysyvät sijoillaan

syksy...

syksy on
useasti hyvästien aikaa,
mutta ketkä jäävät,
he sadosta nauttivat,
sillä syksyllä koko kesä kokoontuu,
syksy muuttaa luonnonkulun,
värit ja elämän solut,
syksyllä räystäitten alusilla
marjanpoimija marjojaan
siivoaa,
sienestäjä tatit säilöää,
syksy on aikaa, jolloin
luomakunta hetken huohahtaa
ja monen opintie aukeaa

hevonpaska...

ihminen luulee olevansa
maailmanherra,
mutta
hevonpaskakin on tärkeämpi,
sillä se elättää
montaa elämän
merkittävää,
heitä, jotka pitävät tätä luomakuntaa
pystyssä

kutoa...

monet vuodet
tekevät ihmisestä
vanhuksen,
silloin on mahdollisuus
myös keinuessa sukkaa
kutoa,
vanhuus on ihmisen parasta aikaa,
sillä silloin ei tarvitse pituutta hypätä

älykäs...

ihminen ei ole mitään
muurahaisen rinnalla,
sillä muurahaisilla on
älyttömän älykäs elämä
muurahainen rakentaa
hyväsään aikaan,
talvikeleillä se onneensa
käpertyy,
kuningattarensa viereen
käpertyy ja huit hait
talviviimoille viheltää,
muurahainen ei veikkaile, ei eurolottoakkaan, sillä
mitä se turhan onnella tekis

yksi sana...

yksikin sana voi jotain
merkitä,
mutta
sanomattomat vaikuttavat
eniten

ylioppilas...

sammakkomatelija kurnuttaa
metsälammen lumpeenlehden
päällä,
se laulelee ja hyvää mieltään
tuulettelee,
sillä tänään se pääsi
ylioppilaaksi

sammakkomatelija on luonnon alkuperäisiä,
se on säilynyt hyvin, kun ei ole
maailmantuuliin
lennellyt

sammakkomatelija on nyt koulut käynyt,
mutta viellä se aikoo
kirjeopistoon, jossa voisi
opiskella
ihmistuntemuksia,
noita sottaisia luonnon kummajaisia

moro....

aito ihminen
menee ajoissa nukkumaan
ja herää sopivaan
aikaan,
tätä kuviota hän teke vuosikymmnet
putkeen,
kunnes
sanoo
moro

toimittaja...

toimittaja on ammatti,
paljosti
monen syvempi,
siin sanat ja tunnelmat
tuulettuvat,
kuulijalleen kuuluttavat

on monta sanan toimittajaa,
mutta paras on
totuuden puhuja, jolla huumori
mukavasti lauseissaan pilkuttuu

toimittajaksi ei sovi
yksipuolinen,
vaan hänen täytyy olla
monipuolinen, semmoin
hemmo, joka jokaiseen syksyynkin
eksyy

trumbbi ja putin...

trumppi ja putin sopivat
rintamistaan,
siinä suomi
salaojitettiin,
mutta paltianmaat
kaavoitettiin

suurvallat tekevät mitä haluavat,
mutta eivät
luonnolleen suomenkaltaista
valtiota halua,
siksi
voimme hymyillä huomisenkin verran

minä...

oon tavannut semmoisen ihmisen,
jolla kaikki on hallussa,
arkailin ja kainostelin, kunnes tajusin,
että hänhän
on
minä

väität...

väität, muttet väistä,
vaikka huomaat
mahdottumuuden

yksinyrittäjä...

yksinyrittäjällä ei ole
sosiaaliturvaa,
sillä hänhän yksin yönselätkin

yrittäjä on kuitenkin ammateista
monipuolisin,
siinä juurta myöten
asit hoidetaan,
mutta
mitä viimein jäljelle jää,
sen vain yrittäjä illan pimetessä kokea saa

umpikuja...

umpikujaan ei kannata
ajautua,
vaan käyttää väljempiä
vesiä

suinpäin...

voit olla tai
tulla,
muttet kuitenkaan suinpäin mennä

elämänrytmi...

vanhimmiten elämänrytmi
tasaantuu,
mutta asenteet
pitävät
pystyssä

asettuu...

ihminen voi hyvin, jos hän
suinpäin uuteen
asettuu

estot ovat
piikkilankaesteitä,
perkeleen tulipallokekäleitä,
siksi niiden yli on
reippaasti hypättävä

hymy...

voit tuhannesti elää,
voit senkin
jälkeen, josvain
hymyilet

padasjoki...

padasjoki on
entinen bysantin keisarikunta,
siellä vaikuttivat kaikki
elämään kuuluvat,
mutta nyt
on
toisin,
kirkko suljettu,
siwakin lopetettu,
kaksi kauppa ja
kolme kirsikkapuuta,
padasjoki on unohtunut, sen päättäjät ovat uupuneet,
sillä eihän heillä
mitään menetettävääkään,
maakuntauudistus
hoitaa hommat,
miksi siis
valtuustoakaan

kainuu...

kainuu,
saasteen murtama,
mutta
täystyöllisyytetty

tsernybyl...

tsernypyl
ruokkii
yhäkin kuolemaa,
se perunalasatuissakin rapealta maistuu

en kerää puolukkaa,
sillä se on syytön,en
mustikkaa., sillä se viattomin

ydinvoimaonettomuus kantaa
ihmisille yhäkin
elämänsurua

väsähtäneet...

unia eivät
elämään väsähtäneet nää,
sillä ne kuuluvat
vastaalkajille,
elämän opiskelijoille

kysyä...

ei aina tarvitse
kysyä,
sillä vastaus ain
valmiina

kukkaset...

kukkasille on helppa hymyillä,
viellä kevyempää on jutustella,
sillä ne eivät ole nirsoja, sillä
tuntevat kuvankauniit terälehtensä

kukkaset elävät yleensä kesäsäillä,
ja hyvä niin,
sillä
onhan meillä sitten aikaa
synkistellä,
kun kuurankukka herää
henkiin,
se on kukkasista arvokkain, sillä
sen edessä kaikki punastuvatkin

kunnanvaltuuston oksennus...

oksennus tulee
pahasta olosta,
se tulee itseaiheutetuista, se tulee
kuunnellessa
kunnanvaltuuston
tulevaisuuden kuvista,
kuuntelen, mutten kuule,
vaikka aistini ovat terävät,
olenhan juuri suorittanut
bussikuskin ammattipätevyyden yhden
osion,
lääkärintarkastuksen, eikä siellä puheet auta,
sillä verestä mitataan totuus...

kunta säästää, se myy mitä on
myytävissä,
ei korjaa eikä rakenna,
ainoastaan se arpoo
kalastuslupia

kunta onkuin vitunhirveä unipainajainen,
se on semmoinen yhdyskunta pahimmillaan,
ettei siihen pysty muukuin salamanisku ja uudet
päättäjät, jotka ymmärtävät, ettei menneisyys elätä,
koska sitä ei ole

vanhuus...

vanhuutta ei kannata pilata
istumalla ikkunan ääressä,
ei, vaan
silloin pitää mennä kuin viimeistä päivää

pappi...

ei pappi oo
jumalan poika,
ei edes sen henkivartija, saatikka
ovimikko,
vaan pappi on
yhteishakumenettelyssä
saanut korkeakoulupaikan oleva ihminen,
hyväpalkkainen jutustelija, joka osaa
kirjankannet alusta loppuun

huijattu...

ihmistä on helppo huijata,
mutta siihen pystyy
vain
toinen huijattu,
ihminen,.
luonto ei moiseen sotkeudu, sillä se tietää, että
jäljet maksavat

luota...

jos haluat asioiden etenevät,
luota,
luota ja enemmänkin luota,

pian huomaat
ympärilläsi ihmisiä, jotka on murentuneet,
mutta pyytävät lupaasi saada
viellä uuden mahdollisuuden,
näistä ihmisistä joku
tekee mahdottomastakin mahdollisen,
avullasi

rotta..

rotta on kaukaa kieretty,
vaikka sitä pitäisi
aina ennen nukkumanmenoa
halia,
pussata untensa rajamaille,
sillä rotta on meidän esi-isä

huolaantuu...

ihminen voi hyvin, jos
hän käsittää,
ettei
hän ole elämän syvin,
vaan
ihmisen on löydettävä
itsensä,
sillä vain siten
sielunsakkin huolaantuu

torstai 26. heinäkuuta 2018

nyystölän ikimetsä...

nyystölän ikimetsässä
ei turhakalle voi hyvin,
sillä hän tuotapikaa
saa
susimetsän suurimman
huomion,
tämä nimittäin tahtoo
halata kaikkea velatonta,
ja turhakalle on viattoman
varaton

säilöntään joutuu...

kesään kypsyy,
punaiseksi punoittuu
ja säilöntään joutuu

kesällä vaatteet ja aatteet
väljähtyy
ja
monet vanhatkin
nuorettuu,
pois oppimansa unohtaa
ja
alkavat ihmisen vastaalkajaisiksi

kynsisakset...

kynsisaksia tarvitaan
aina,mutta useimmin johonkin
menneet,
niin käy aina kaikille
tarpellisille

varhaiskypsät...

varhaiskypsät ihmiset ovat
istuneet
ukon ja mummon
pirtissä,
kuunnelleet ja mieleenpainaneet,
siksi he
aikuisina hymyilevät

ihastuksissaan...

kun vieras ihminen sulle
hymyilee,
oo
mielissäis,
sillä hän tekee sen
ihastuksissaan

Kyläkauppa...

Kyläkauppa on kirkonkylän
Ainoa,
Yhden ja kahden
Kauppa,
Sillä ihmiset ovat
Verkkokaupassa

Isoja...

Isoja ei kannata
Ikuisuuteen tehdä,
Vaan
Kannattaa keskittyä jokapäiväisiin

Hetket....

On hetkiä joita
Ei
Olekkaan,
Silloin on auringonlaskun
Aikaa,
Sen pystyy aistimaan,muttei
Mukaansa ottamaan

Radio

Turhaan kauppiaat
Soittelevat,
Lehtiään kauppaavat,
Sil mä en halua niitä
Lukia,sillä mieluuummin kuuntelen radiota,tuota monikanavaista,
Jossa jutunjuurta moninaista

keskiviikko 25. heinäkuuta 2018

suuret rahat...

ei ihminen isoja rahoja
tarvii,
vaan senverra, että
kivasti kulkiessa
kilisee

suuret rahat saavat
ahneet silmät kiillottumaan,
niissä silmissä ahneus asuu

köyhä on kauniinpi sana,
kun
rikas,
jos sillä on
elämänmyönteiset raamit

karvilankylän pajupilli...

pajupilli oli minun
lapsuudessani
hieno soitin,
osasin sen tehdä,
siksi se soi niin kauniisti

karvilankylä on vielläkin
olemassa,
pappani ja mummoni
koto,
mun
kesälaitumein,
siellä se yhäkin soi

välillämme on
puolivuosisataa,
monta
askelta,
mutta yhäkin vien maitotonkaa
maitokärryllä mummoni kaa
tienlaitaan
ja
pajupillinkin hyvin soi

en ryypätä halua...

en ryypätä halua,
en nukkua,
ellei nukuta,
en ryypätä halua, sillä silloin olisin
joku muu,
olisin kaukainen,
liin kaukainen itselleni, enkä
niin pitkälle halua pois,
otan vain
tuopillisen,
juuri senverran, että voin
hyvin olla

lähtövalmis...

olen lähtövalmiina,
sillä olenhan
elämän evakko,
laidasta laitaan elänyt,
rakkauden ja vihan kuljettama,
luojani
armahtama,
mutta
elämän kavaltama kulkija, joka
on
ain lähtövalmis

toinen ihminen...

voit olla yksin, mutta viimein se
tyhjäksi käy,
voit olla hetken
herrasi,
mutta viimein siihen
lakastut,
sillä ihminen tarvitsee toista
ihmistä,
ihmistä,
ei omaa kuvaansa,
vaan kieroon kasvanutta

jos lapsia ei ois...

jos lapsia ei mulla ois,
mitä ois,
oisinko vain
ylöspäin,
alistuisinko toisinpäin,
vai menisinkö
muihinpäin,
juoksisinko vai aattelisinko ollenkaan,
nauraisinko viattomuuksille,
itkisinkö
suurillepienille,
katsoisinko nousevaa aurinkoa,
unelmoisinko kuutamon sylissä ja itkisinkö
iltaauringon hyväillessä

hankikantoiset...

tänään pääsen vapaille,
vapaalle,
kotiini,
sinne missä synnyin
ja
puita pilkoin, sytytin
jouluna kynttilät ja hiihdin keväthangisilla
poutasäillä koko
elämäni,
olihan silloin lapsuuteni
hankikantoiset

veneeni...

katselen yli         ulappojen,
mietin sinne,
mutta jäin tänne,
sillä minun veneeni kesti vain tämän
matkan

kurkistavat...

edellä menevät ovat askeleen
edellä,
samoin ihmiset, jotka
huomiseen
kurkistavat

hiljainen hetki...

hiljainen hetki
ei hymyile,
se ei itke,eikä
jaksa kumartaakkaan,
sillä hetki on
unesta tehty,
aamuun valettu

kuljet...

kuljet haaveissas,
et otetta mistään saa,
kuljet sumussa vaan,
kunnes kannolles
istahat vaan

katajanmarja...

katajanmarja on tehokas
loisien poistaja,
se nujertaa melkoisetkin
toukkaparvet, jotka suolistossa
vaeltavat,
tämän tiesivät entisajan ihmiset
joilla ei ollut nykyaikaisia loismyrkkyjä

tyhjää...

joskus on tyhjää,
niin tyhjää,
ettei sanojakan saa

Sattuma...

Ihminen
Syntyi
Sattumalta,
Lähteekin

Maakunnat...

Maakuntia on liikaa,
Sillä asukkaita
On liian vähän,
Viis maakuntaa vois
Pärjätä omillaan,
Mut se ei lie poliittisesti
Sopivaa?

Bussikuski...

Bussikuski on
Yleensä
Ajossa tahi
Päättärillä,
Kotosalla harvemmin

Syntyä...

Ihminen pystyy
Syntymään
Monta
Kertaa,
Ite oon jo seitsemästi

tiistai 24. heinäkuuta 2018

Venäjä...

Venäjä suuruudellaan
Pullistelee,
Mut
Tosipaikoissa tuskin
Tarkenee

Hyvä olo....

Hyvän olon saa
Helpoiten,
Kun pystyy itselleen
Hymyilemään

Aamu...


Kesäinen aamuuinti
Kulleronkukkien lahdemmassa,
En tiedä
Parempaa,
En kaipaa enempää

Tauti....

Ilo on tarttuva
Tauti,
Hyvä tauti

Perhonen....

Perhonen ei laske
Aikojaan,
Sillä nyt on
Sen
Hetket

syksy...

syksy antaa elämälle syvyyttä,
se luo hiljaisen syvyyden,
antaa äänile mahdollisuuden
ropista ksattopellillä,
suo mahdollisuuden
lätäköityä,
joihin on kiva jalalla
lätsäyttää

kuussa on mustikoita...

kuussa on mustikoita, sekä
isoja mansikkatiloja ja
pari ferkusson rattoriakin,
tiedän, koska oon käynyt
siellä....
olin siellä viime yönä ja yhäkin harmittaa, kun heräsin,
kun kissa leipoi rinnuksilla

lähisukulaiset..

ihmiset ovat lähisukulaisia
toisilleen,
mutteivät päästä
sisään

ennustajaeukko...

jos syö kilon ratamoja
ei tuu
kippeeksi,
näin loihti
ennustajaeukko,
näytti
mallia
ja
kupsahti ennenaikojaan

kovapoika kiroilemaan..

on kovapoika
kiroilemaan,
osan opin lapsena
tukkijätkiltä,
osan oon taivutellut itse

oon uskovainenkin,siksikin
kovasana kuuluu
elooni

synnyin talvisäissä,
pakkaskeleillä ja silloin tarvittiin
rumia sanoja lämmittelemään

8 kertaa kolme

ihminen on kolmen
jakson eläjä,
kaheksan tuntia turhaan
huhkii,
toiset kaheksan telkkaria
vahtoo ja loput ajat
unissaan juttelee

punkaharjulla...

kävelen punkaharjulla,
kauneuden sylissä,
kahden vesistön
sylissä,
tunnen kuinka vuosisatojen hioma
kauneus tarttuu minuun,
maailman
polttamaan,
en virsiä puno,
vaikka runoilijan patsasta ylöspäin katsonkin,
tunnenvain
hänet

haudanvakavaa..

pikkasen hulluna on
hauskempaa,
sillä silloin ei homma oo
haudanvakavaa

koti ja äiti...

koti ja äiti,
siinä lapselle
kaikki

nyystölänkylässä...

nyystölänkylässä oli ennen hevosia,
hevosia, joilla oli suomalainen
nimi,
hevosia, jotka tekivät ja tiesivät
enemmän,
ne olivat suomenhevosia,
komeita liinaharjoja, ja niiden vetämissä
kärryissä soi ain
aisakello,
jolloin mustalaisukko rupes
viinanmyyntiin

ihminen ei sairastu...

ihminen ei sairastu,
jos kahtoo
noitaa
suoraan silmiin,
noitaa, joka piileskelee sielunsa
syvimmissä

luontaistalous...

jos ihminen eläis yhä
luontaistaloudessa,
hän eläin lyhyen ja vaivattoman
elämän,
ainakin niin vaivattomamman, ettei tarttes
joka viikko
hierojalla juosta

maailman mahtava...

jos olisin maailman mahtava,
en luonnon pienempiin
koskis,
sillä ne lopultakin
pelastavat
meidät

kela tunnus...

yksinkertaiset asiat ovat
helppoja,
niistä tuoksuu
vaivattomuus,
eikä ne ole ikävystyttäviä,
koska niillä ei ole
kela tunnusta

nyystölänkylässä...

nyystölänkylässä asuu
karjalanneito,
tuo luomakunnan kaunokainen,
se tuli jalkapelillä syväriltä
sinne,
evakkojen matkassa
ja mukavasti on kotiutunut
nyystölän ikimetsän kelohonkiin,
joissa se laulaa
ummet ja lammet ja saa koko luomakunnan
mukavasti mukautumaan
    karjalanneito on
suojeltu
satakielen serkku,
mutta sitä ei tunne edes luonnonsuojelija terttu

kiiltomato...

luonto on ihmeellisen
yksinkertaisen viisaasti
järjestellyt asiansa,
kiiltomatokaan ei tartte
valoihinsa paristoja ei
aurinkokennoja,
ei
veivii, eikä muutakaan härpäkettä,
senkus vaan sormiaan napsauttaa
niin mato näkyy toisen madon luokse

nyystölän nero...

nero asui ennen roomassa,
siellä sivistyksen päämajassa,
nyt sivistys on tullut
nyystölään,
esun luo

liberaalinen kansanpuolue...

jos ois entinen
liperaalinen kansanpuolue,
se voittaisi seuraavat
vaalit
ja kekkonenkin
heräilis

ennen eu:ta

ennen eu:ta ei ollut
kilpailua,
maatalonisännät lihoivat
ja
ihmisiä sokerijuurikaspelloilla
kitkettelivät,
nyt on toisin,
isännät laihtuneet,
maatilat kadonneet
ja sokerijuurikkaatkin
kitketään indokiinassa

ihmisten kyttäily...

ihmisten kyttäily on
kivaa,
mutta viellä mukavampaa
on
heidän arvostelemisensa,
sillä ihtiään ei
kehtaa

kosketus rahaan...

ennenmuinoin sulla oli kosketusta
rahaan,
tätänykyä vain
debit ja gredit

pitelin häntää...

kun olin pikkupoika
pitelin lehmän
häntää ja hätistelin
kärpäsiä,
kun mummo lypsi

semmoisia aikoja ei enää
tuu,
ei mulle eikä
muillekkaan,
sillä nyt
on
toinen aika

maailma...

maailma on helppo
valloittaa,
mutta vaikea
takaisin tuoda

luonnonsuojelija...

luonnonsuojelija,
joka kiinnitti ketjuilla
itsensä kaivinkoneeseen,
on tätänykyä vapaampi suojelija,
sillä tänään hän lentelee ympäri maapalloa
puhumassa luonnonsuojelusta, jonka päinvastainen
edustaja hän on

israel...

israel on pienivahva valtio,
sillä sillä on kaikkea sitä mitä muilla mailla ei lie,

sillä on
raamatun ensipainos
ja
maallisemman vallan
uuskäännös,
eikä sille silloin kukaan mitään
mahda,
ei edes
uudet jakeet

kärpänen...

kärpänen tykkää
aitanseinän lämpöisestä,
muttei
tuulettomanilman kolmestakymmrnestä
asteesta,
jossa ihmisparaltakin
hikikarpalot otsassa kihelmöi

etujaan...

ihminen oli alkujaan
seisoskelija,
joka hoiteli reviriään,
mutta nyttemmin ajavat
istuualtaan omia etujaan

huolenhäivät...

pitkille lomamatkoille
pitää ottaa paljon
mukaan
ja
tuoda mahdollisemman vähän,
ei siis
huolenhäivääkään

aatos...

aatos ei ole idea,
se on hetken
tuhaisu

juotava...

ihmisen on juotava
runsaasti vettä,
sillä muuten
kuivettuu,
pois
pyyhittyy

tyhmin...

on joustavampaa
olla puuttumatta,
sillä silloin
pysyt porukoissa,
porukoissa joissa äänekkäin, muttei taitavin
määrää
tahdin

maakaupat...

toiset tekevät maakauppoja,
minä poika vaan
taivasosuuksia,
sillä mitä mä tuhlailemaan,
siispä sijoitan tulevaisuuteen,
tuhlaan kaiken maallisen,
sillä
kun aika kerkiää,
on kevyempää lähteä
uusille tiluksille, eikä sinne oteta edes
maallisia tunnontuskia

opit...

parhaat opinviisaudet oon
saanu
kantapään
kautta

paras päivä...

parempaa päivää ei iltaan saata,
kun sellainen mieli,
joka on itseensä
tyytyväinen

AKT... !!!

AKT ajaa sujuvaa
logistiikkaa,
harmaatalous sitä taasen
jarruttaa,
siksi monta on pirunpoikaa
liikenteessä, jotka eivät ymmärrä
järjestäytyä

järjestöityminen on
tasokkainta kuormansidontaa,
sillä yksin ei kukaan
kauaa ajele

kokoomus...

kokoomus ei tykkää sellaisista
ihmisistä,
jotka eivät
tuota,
eivätkä näinollet tienaa heille
tuohta

ihmistä ei voi ostaa...

ihmistä ei voi kaupasta ostaa,
mutta
hänet saahalvalla
verkkokaupasta

viisastuu...

ihminen ei viisastu
sukupolvesta toiseen,
vaan
ihminen oppii
sukupolvelta toiseen

pitkäsilta..

pitkäsilta erotti
ihmisiä
ennenvanhaan,
mutta viimein
kumpikin käveli vastapuolelleen,
ja
siitä alkoi suomen
menestystarina

elämä...

elämä ei opeta,
eikä saarnaa,
vaan se antaa tilaa
sinullekkin

subermarket....

ihminen käy subermarketeissa,
koska
muutkin
käy

muurahainen...

muurahainen ei käy
suihkussa,
vaikka ahertaa yötpäivät,
ihminen käy,
vaikkei missään näy

ilmasto lämpenee...

ilmasto lämpenee,
niin myös
turvenuijien perillisten
kaupunkilaistuneet
perilliset,
jotka ovat niin uusavuttomia,
että perunankin on opetettava
miten
hänet muusataan ja nakin kanssa nautitaan

täysluvissa...

täysluvuissa on täyskäsi,
muissa
välikäsiä,
jotka vain vetävät höplästä

käärme kylmättää...

käärme kylmättää
monia,
muttei
sen suuhun joutuneita,
sillä
luonnonkiertokulku on viatonta

yrittäjä menestyy...

yrittäjä menestyy, jos hällä
on
asiakkaita,
asiakkaat menestyvät, jos heillä on
ostovoimaa,
ei se tuon kummosempaa

virolaisjussi...

kun virolaisjussi keskustan jätti,
tuli isänniksi ihmisiä,
jotka ei oo mistään kotoisin

valkoinen orja...

persut eivät siedä
muunmaalaisia,
ei keskustakaan,
vaikka muuta väittävät,
demareille on ihan sama,
kunhan äänestäjikseen tulevat,
kokoomus taas tahtoo kolmannet työmarkkinat,
sillä suomsalainen ei halua enää olla valkoinen orja

ekakerta...

kun ekakerta osaa pyörällä
ajaa,
sitä tahtoo
koko tienmitan mennä

politiikko...

jos politiikko ei ole julkisuudessa
hän ei tule uudestaan
valituksi,
valitettavasti

paholainen...

ihminen saastuttaa,
mutta toisia
syyttää,
ihminen,
kieromieli tuottaa jätettä
enemmän kun hyvää,
ihminen,
elää kuten paholainen,
riivattu pahjolainen

pienet hetket

pienet hetket,
kauniit katseet ja
ohimenevät vilkaisut,
kaikilla on merkitystä,
jos niihin ennakkoluulottomasti
tarttuu

elämänilo...

elämänilo syntyy
onnenhetkistä,
joilla on surulliset
silmät,
mutta jotka loistavat
kaiken keskelläkin

helle...

kun helle paahtaa,
on helpotus kun saa varjopaikkaan istahtaa,
poppelipuu suojaa,
sen pulutkin tietävät,
sillä niin rakastuneesti he puunrunkoon
nojaavat,
istun ja pyyhin menneitä,
sillä tänään aloitin
uudestaan,
hellesäässä, eikä mulla ole mieli jäässä

alukset...

alukset lähtevät ulapalle päin,
kyynelsilmin
horisonttiin
seilaavat,
alukset,
jotka palaavat ja silloin satamavalot kirkkaimmin
tulijaansa vastaanottavat, sillä kyynelsilmät ovat
ilontunteisiin vaihtuneet

jokainen on duunari...

työläinen on herrakin,
sillä jokainen työtä tekee,
toiset toista toiset toista ja jokaisessa
duunissa on varjopuolensa,
niin herrankin hommissa.,
sillä jos herran homma tökkii,
se on kerrasta poikki,
vaikka elämäs oot sille
budjetoinut

julkiset ihmiset...

julkista ihmistä saa
arvostella,
kovastikkin,
mutta joskus ois syytä heitä
kannustaakkin

vienon varjo...

ihminen on osa
maisemaansa,
mutta valitettavasti monesti
vienon varjona

maanantai 23. heinäkuuta 2018

Kenkuttaa....

Kun kenkuttaa,
Silloin olis
Hyvä
Pistää
Nauruks

Matka....

Matka on pitkä,
Jos sen hitaasti kuljet,
Se siitä viellä pitenee
Jos kuljet sen apein mielin,
Joten tee matkaasi
Hyvin mielin

Pintakiiltoo....

Monesti tuntee
Tietävänsä,
Mut se on pintakiiltoo,
Ellet tunne
Syvemmin

unet...

näen hirveästi unia,
siksikö,
etten kerkä kaikkia
päivisin
elämään?

oon milloin missäkin,
teen vaikka mitä,
keikun katon harjallakin,
mutta en putoa, sillä herään aina
ennen sitä

aamulla...

aamulla puoli kolme
on
viellä yö,
aamuyö,
kahvikupin kanssa heräilen,
parin tunnin päästä linjalle,
uudelle reitille,
jossa en ennen ole ajanutkaan

kaksi kelloa oli valmiudessa,
mutta heräilen omia aikojain,
kuten ennenkin

radiosuomi soi hiljalleen,
tutut äänet,
oon tottunut

kanssasi...

elämä on niin iso,
etten kaikkialle kerkiäisi,
siksi
aattelin osani ottaa
kanssasi,
sinun,
elämänmuruni,
kukkasen, kauniimman kukkasen, jolla on niin
kauniit terälehdet ja sydän, jossa hymykin hymyilee

hymyillen mennä...

en jaksa enää kaikkia
valloittaa,
en edes kaikkea
muutakaan,
vaan haluan laittaa kädet taskuuni ja
mennä,
hymyillen mennä

en ole hullumpi...

en ole sen hullumpi,
kuin
muutkaan,
mutta aina
etunenässä itseni nään

tuhannet kerrat...

tuhannet kerran olen
itseäni mittaillut,
on kantapäitteni kautta kokeillut,
mutten
itselleni itsessäni paikkaa
löytänyt

hukut...

hukut tavanomasuuteen,
kierrät samaa kehää,
olet urautunut,
hymysi kadonnut

sinun täytyisi hetkeksi
istahtaa
ja antaa piutpaut
nykyisyydellesi

jos haluat elää,
elä se tavallasi,
omilla taidoillasi

ovet...

mikään ei ole lopullista,
sillä se avaa
uudet ovet,
juuri ne
sinulle tarkoitetut

Ikuisuus...

Ikuisuus on
Pitkävetinen

Nukun...

Nukun,
Että jaksaisin,
Elän jotta voisin
Käydä kanssi omenavarkaissa

Nyystölän ikimetsä...

Nyystölän ikimetsässä
Kiiltomato
Meikkailee,
Sillä tänä yönä hällä
On
Treffit yhden valokkaan kanssa

Yksioikoinen....

Yksioikoinen ihminen
Ei
Tunne,
Sillä hänhän vain itsekseen

Neitoperhonen...

Neitoperhonen
Tykkää
Suvisista ilmoista,
Sillä silloin se voi liidellä
Kukasta kukkaan

Äiteensä...

Ketunpoikaa itkettää,
Sillä hän näki
Äiteensä
Hienon rouvan
Turkissa

Verottaja....

Verottaja on
Raaka
Heppu

Raha...

Jos raha olis
Ilmaista
Sillä ei olisi mitään arvoa

Arvokas....

Arvokas ei ole
Kallista,
Sillä se loistaa luonnollisesti

Kun olin nuori...

Kun olin nuori
En ymmärtänyt mitään,
Nyt en senkään vertaa

Ikielämä....

Puolukoissa on
Paljon
Terveyttä,
Niin mustikoissakin,
Mutta ikielämä syttyy
Karpaloista

Ihottumat...

Ihmisille tulee
Ihottumia kun he
Supattelevat,
Jos korkealla äänellä
Puhuisivat,
Ihokin olis sileempää

Loppuun saakka...

Ihmisen pitää elää
Loppuun saakka,
Elikkä
Jätetään kuolemiset
Viimeiseksi

Piimäputeli...

Helteillä jaksaa
Ahertaa kunhan on
Ruiseipää ja piimäputeli

Onkia...

Onnea ei voi
Kapakoissa onkia,
Sillä
Se nappaa
Arkisissa puhissa

Sato.

Kesä alkaa vasta
Elokuussa,
Sillä silloin sato on
Maukkaimillaan

Syvän savo...

Kaikki hätäset
Ihmiset asuvat asutuskeskuksissa,
Mutta elämän
Nautiskelijat
Syvän savossa

Tympäsis...

Ikuista elämää ei ole
Ja
Hyvä niin,
Sillä kyllä tämän pian
Oppii,
Joten tympäsis jos ei
Koskaan lopppuis

Helle...

Helteillä pitää syödä
Ja
Juoda,
Mut tärkeintä lie
Jos
Mieli olis kun tuulen viemää

Duunari...

Duunari on
Jokapäiväinen
Ahertaja,
Häntä monet syyttävät,
Mut
Harva osia vaihtaisi

Maanviljelijä...

Maanviljelijä on
Luonnon armoilla
Ja yhteiskunnan
Kuristusotteessa,
Ei lie toista samanlaista
Työolosuhdetta

Varjokohdat....

Jokaisen kannattaisi
Itseensä
Tutustustua ja jonkinverran
Toisiinkin,
Sillä
Silloin jäisi joitakin
Varjokohtia pois

Haravoi...

Ihminen elämäänsä
Haravoi,
Hetkenpäästä seivästää,
Loppupäästä
Latoonsa kuljettaa,
Onhan pitkä talvi,
On kylmäkin ellei huomiseensa
Varaudu

Ujo...

Alkuun ihminen on
Ujo,
Sitten hän rohkastuu
Ja
Viimein
Päälle kerkiää

Politiikko...

Politiikko ei ole
Semmoinen ammatin
Harjoittaja, joka vaatisi
Viranomais merkinnät

Ymmärrä....

Jos ihminen ei
Ymmärrä
Omaa parastaan
Niin
Ei sitä tajuu muutkaan

Kukka...

Kukka on
Miellyttävä sana,
Mukavampi kuin
Nokkonen

Digiaika...

Digiaika on
Nykyaikaa
Ja
Se suo osattomallekkin
Mahdollisuuden

Ajatus....

Ajatus onkuin
Näläntunne

Sinä ja minä...

Sinä ja minä,
Eikä muita kaivatakkaan,
Paitsi
Viimeisellä matkallamme

Kuulee...

Kaikki asiat eivät
Kaikille kuulu,
Vain ne mitkä
Kuulet

Takaraja...

Ajalla ei ole
Takarajaa

Ennakkoluulot....

Ennakkoluulot olivat
Aiheellisia
Ihmiskunnan alkuaikoina,
Mutta nyt
Kaikki maailman ihmiset
On rokotettu ja nimetty

Hönkä...

Muurahaista
Ei laiskuus vaivaa,
Vaan hällä ain täys
Hönkä päällänsä

Auto...

Auto ja kuihtuneet
Jalat,
Siinä tämänpäivän
Kuva

Tehomunivat...

Ihminen haluaa
Liian
Suureksi,
Viimein heille käy
Kuten
Dinosauruksille,
Jotka nyt
Kanoina kotkottelevat,
Alimitoutetuissa häkeissään
Tehomunivat

Pirunpoika....

Ihminen on
Pirunpoika jonka ite paholainen
Istutti ihmisen
Olomuotoon,
Siksi ihminen tekee
Pahojaan ja nauraa, kun
Oikein ilkiä on

Kurjuus...

Kurjuudesa on
Puolensa,
Sil
Perskärpäset eivät vaivaa

sunnuntai 22. heinäkuuta 2018

Levoton...

Meen ja tuun,
Mutten paikoillein jää,
Sillä niin on levoton mieleni
Tää

luontomaa...

kun kesä syksyyn
kääntyy,
silloin mielikin arkipäiväistyy,
luonto luonnostaan varustautuu
talven pitkiin iltoihin, jolloin pakkanen
paukkuu luontomaan nurkissa
kesällä
ihminen saa hetken olla
ihmisen poikanen,
juuri sellainen, kun aikojen alussa lie

bethowen...

silloinkun bethowen sävelteli oopperoitaan,
suomessa väinämöinen
puhalteli pajupilliin,
silloin
oli
renesansiaikaa ja kuningashuoneet olivat
sisäsyntyistyneet niin, että
trsaarinpoika vimmastui
ja
lahtas koko
systeemin

jätevesiviemäriasetus...

koko isänmaata ei tarvitse
pitää
asuttuna,
vaan maaseutu jätetään
ketunpojille ja muille luonnon
viattomille ja ihmiset
rahdataan jätevesimiemäriverkostojen
alaisuuteen

tuli...

tuli on huono isäntä,
mutta hyvä renki,
metsäpalot ovat
luonnolle hyödyllisiä,
mutta elinkeinoelämälle
nokisia, eikä niiden lähellä
ole ihmisenkään edullista olla

mihinvain...

kun unelmat loppuvat,
sammuu ilo,
sammuu, sillä unelmat kantavat,
vieden ihmisen
mihinvain

karpalosuo...

isänmaa,
kohtalo ja karpalosuo
jossa kurkipariskunta ja karhunpennut leikkisät,
ilta kurkistaa,
vaikka justiinhan aamu alkoi,
isänmaa,
sinä tarjoat suot ja hallayöt,
viljavainiot ja rukiin siemenet,
kiitos isänmaa,
loihtii poimija ja kotomökilleen
palailee  heilutellen karhuäidille
hyvästit huomiseen

syvyyttä....

toisilla on rahaa,
toisilla elämän hyvyyttä,
ja siinä rakkauden syvyyttä,
kaikkea ei yhteen ihmiseen mahdu,
sillä sehän olisi liian paljon hyvyyttä

suolampien maa...

suomi on suolampien maa,
täällä suolammet kukkivat
kulleron kukkaa,
eikä se tuoksujaan hukkaa,
vaikka mökin isäntä on ilman
tukkaa ja tämän eukko kutoo yötpäivät sukkaa,
vierasmaalainen katsoo elon rukkaa,
muttei käsitä, että tämä maa on suolampien maa,
jossa kurjuus pyhyydeksi kukittuu, onhan meillä
kulleron kukka, joka ei tuoksujaan hukkaa

seuraava hallitus...

seuraavan hallituksen
yhteiskumppanit ovat
keskusta ja demarit,
muttei persut ja siniset,
kenties vihreät ja ruottalaiset,
silloin sotea todenteolla
purkitetaan ja maakuntamallia
liputetaan

kihti...

kihti on semmoinen tauti,
että se katotuttaa mitä
syöt ja juot,
mutta se vahtaa
kaikkea muutakin,
ei nukuta, ei kävelytä
ja
hermotkin kiristyvät,
eivätkä kengät tahdo
luuvaloseen jalkaan

vanhuus...

vanhuus tuo kolotukset
mukanaan,
se oikein esittelee
niitä illoin ja silloin, kun
ei kaipaisi,
vanhuus tuo mukanaan
kaiken sen mistä nuorena
jäi paitsi

vuosikertomus...

elämä on monikirjavaa,
siihen mahtuu
itsesi kaikki,
jokunen muukin,
se on vuosikertomus,
joka ei toistu,
elikkä elele kerralla

päivän päätteeksi...

kun olet tarpeeksi väsynyt
päivästäs,
silloin paras paikka
on hyvin sijattu vuode,
jonka suojiin on
mukavaa
päänsä painaa

Yö...

Luontoäitee iltaa
Vartoo, siksi ilma tyyntyy,
Äänet madantuvat,
Luonto makuulleen
Tyynyttyy,
Jalkeille jäävät yöneläjät
Sillä he päivän varjoissa viihtyivät,
Sinitaivaskin tähdityy,
Kuutamo sillan unelmille suo,
On unelmien yö,
Joka sijansa kaikile luo

Joskus...

Joskus on
Vaivattominta
Luovuttaa,
Ainakin silloin kun
Siitä ei ole mitään hyötyä

Kirkkomme..

Iänkaikkisesti
Aamen,
Näin kaikui kirkossamme,
Mut nyt sekin
Tyhjyyttä  ammottaa

Normaalimotoristi....

Normaalimotoristi ei
Oikialla kädellä
Morjestele

Vihreä liike....

Vihreä liike on
Lampaan villoista kudottu,
Sillä on huopatöppöset
Jalassa
Kesät talvet

Jäte....

Nykyään tulee paljon
Jätettä,
Ennen ei tullu,
Kaikki syötiin,
Sikakin,joka perunankuoret
Hotkas

Afriikka...

Afrikka oli
Ensimmäisen ihmisen
Kotomaa,
Missähän viimeisen?

Kiire..

Joskus on kiire,
Sillloin juoksuttaa,
Syvästi puuskuttaa,
Mut sehän vain muistuttaa,
Et ajoillaan olis ajallaan

Arki...

Arki on eripituinen
Kuin pyhäpäivä,
Sillä
Se alkaa aamusta

Elämä...

Elämä on
Hetkiä,
Hetkiä jotka jäävät taa,
Eikä  niitä enää
Halata voi

Erehtyy...

Ihminen erehtyy
Tuontuosta,
Mut
Eivät sitä useinkaan huomaa

Aamulla...

Aamulla on mieli
Virkiänä
Jos tyyny ollut
Hyvin

Raha....

Raha on
Tunteeton,
Ainakin seinästä otettuna,
Luottokorteilla se sentään
Lähestyy

Luonnonkaunis...

Luonnonkaunis ihminen
Ei koristeita
Tarvitse,
Vain
Hieman
Itsehillintää

Tavata...

Viisaat ovat unohtaneet
Aapisen opit,
Tavaamisen,
Siksi heitä on vaikeaa
Tavata

Itikka...

Itilka immas
Ravinnon miusta,
Nyt se tyytyväisenä
Inisee ja kärpäsille hymyilee

Nyystölän öljykenttä...

Nyystölässä on
Maailman suurin
Öljyesiintymä,
Mut en rupea myymään
Öljytuotteita ennenkuin
Muualta loppuu, sillä silloin
On hinnoittelu helpompaa
Yksi toive olisi destialle,
Että hoitaisi padasjoentien ja 24:n
Kuntoon,
Sillä pian ihmiset menee muuallekkin kun himokselle

Ikitoukka...

Ikitoukka on
Nyystölän kiitoradan
Herra ja hidalko,
Sille pitää tuoda palkaksi
Aina
Kastikainen,
Muuten ei oo kiitoradalle
Asiaa

Nyystölässä...

Nyystölässä on suomen
Suurin
Kiitorata,
Sitä käyttää kymmenet tuhannet
Etelän matkaajat,
Mut
On siellä sisämaan
Liikennetäkkin

Insinööri...

Insinööri ei osaa
Tunteilla rakentaa,
Siksi monet vehkeet
Kylmiksi jää

Mummot...

Vanhojen mummojen
Ei pitäisi
Ajaa autoa,
Vaan kutoa
Lapsensalapsille
Villasukkia

Rokotettu..

Ihminen on
Rokotettu pahoja
Tauteja vastaan,
Mut on siinä torjuttu
Pari hyvääkin

Pääministeri...

Pääministerillä
Täytyy olla
Hyvät hermot,
Muuta hän ei tarvitsekkaan,
Sillä kaiken muun hoitaa
Oppositio

Pääkaupunki...

Pääkaupunki
Sykkii
Maaseudun varjoja

Verovelvolliset....

Julkiset tilat
Ovat
Siivottomia,
Sillä niitä käyttävät
Verovelvolliset

Ampiainen...

Ampiainen on
Kiukkunen, sillä pian
On syksy eikä hällä
Oo
Kuningattarelle talvisijaa

Juna...

Juna kulkee kiskoilla,
Pysähtyy asemilla
Ja
Kiskojen loppuessa
Tulee samaa reittiä takaisin,
Mutta usein se jää
Oottelemaan korjausmiehiä

Jalo rotu....

Tulevaisuudessa ihmiset
Siivotaan jo geenivaiheessa
Jalostuneeksi
Roduksi,
Juuri samaksi jota hitlerkin
Aatteli hulluuksissaan

Erikoinen tapaus...

Ihminen on
Erikoinen elävä,
Erikoisempi kuin linnut tahi
Maan matoset,
Jotka eivät ihmisen tavoin
Tahdo
Luottokortteja

lauantai 21. heinäkuuta 2018

Näläkäsenä....

Ostoskeskus
On
Paikka mihin ei näläkäsenä
Pidä
Ahtautua

Karumpaa....

Ihminen eli alkuaikoinaan
Karuissa oloissa,
Piru viekotteli,
Susilauma nuoleskeli,
Eikä ollut
Tietsikkaa, mut
Nyt
On
Karumpaa,
Sillä kaikki lipoo suupieliään
Kun tilipäivä koittaa

Hymy...

Hymy,
Miellyttävän näköisen
Tarttuvainen

Nykyaikana...

Nykyaikana jokaisella
On
Mahdollisuuksia,
Varakkaallakin

Et mistään...

Jos et tee mitään,
Et mihinkään
Tuu,
Et mistään

Metsänkorvessa...

Metsänkorvessa
Elää
Elämä,
Sil
Siellä on luontoäiteen
Koto

Kumarra...

Kumarra vain
Ruokkijalles,
Muut
Ovat
Anojia

Vilpitön...

Hyvänolon saat
Vain
Olemalla
Itsellesi vilpitön

nimi...

jokaisella on nimi,
sillä pääsee moniin
paikkoihin,
sillä myös lukitaan monen tie,
mutta usein nimenhaltiahan siihen
eniten vaikuttaa

musiikki...

musiikki virittää tunnelmaan,
siinä on
tunteen mukavuutta,
joka jalkaa taputtaa,
lantiota heiluttaa,
sillä tahtinsa on hymysuinen

kulkutauti...

uni vapauttaa,
se kerrassaan katkaisee
ikävyyksiltä menohalut, sillä
kuorsaamista ei siedä kulkutauditkaan

rakkaudeton elämä...

rakkaudeton elämä
ei hymyile,
sillä sitä ei pyöritä myllynkivet,
rakkaudenkivet,
vaan ihminen on joutopäivien
yksinäinen, jota ei edes
sivullinen huomioi,
ei edes
aamuauringon säteet,
ei varjokaan,
ei sillä
rakkaudeton elämä on kylmän
yksinäistä, jota kaikki kiertävät

kimi voittaa huomenna...

huomenna suomalainen
voittaa
formuloissa,
sillä se on kimin päivä,
jota pottaskin tukee

demarit voittavat seuraavat vaalit....

demarit voittavat
seuraavat vaalit
keskustan ansiosta,
he myös joutuvat toimimaan
hallitusvastuussa keskustan ansiosta,
sillä
sotet eivät onnistu demareiden haudankaivajan
mentaliteetillä, vaan se tarvitsee
tervettä markkinataloutta, joka tarkoittaa
myös
heikoimpien jäseniensä tukemista,
sillä jos heidät unohdetaan,
lasku on kallis ja sotet ja kansantalous
eivät voi hyvin

ay-liike...ja maatalous....

parasta toimivassa
yhteiskunnassa on
vahva ja hyvintoimiva
ammattiyhdistysliike

ammattiyhdistysliike on osa
yhteiskuntarauhaa,
se on demokratian kulmakivi

ay-liike on elävä liike, sillä
se ei fossiidu, sillä jäsenensä vaihtuvat,
näin ei käy monissa muissa instansseissa

maatalous on joutunut
huonojen edunajajien kouriin,
elävää maataloutta on pakettipelloitettu,
sitä on lahdatta surutta ja tätänykyä
viimeiset viljelijät ovat käytännössä
orjia


kihti...

kun luuvalo iskee, se on merkki siitä,
että on herrasteltu liikoja,
silloin on istuttu notkuvissa
pöydissä juoden ja syöden
ja
ennenkaikkea
aamun sarastukseen,
onneksi luuvalo
valaisee yhtä jalkaa kerrallaan,
muuten ihminen olisi
valomeressä

itken...

kun oikein kovasti koskee,
silloin käperryn peittoni
suojiin,
itken,
sillä se mua helpottaa,
ihmettelen miksi en voi itkeä
silloin, kun kipu alkaa,
vaan sitten kun olen heikoimmillani,
häpeän,
sillä kasvoni eivät voi
päivänvalossa itkeä,
minun kasvoni ovat valettu
kuun valossa,
siksi vain silloin olen

pienisieluinen...

pienisieluinen
ihminen on vaarallisen
kiusallinen, sillä hän
jokapaikassa
hängsängänkkänä

kaiken yli..

ihmisen täytyy mennä kaiken
yli,
hänen on kiivettävä
myrskytuulenkin
yli,
sillä muuten hän lastuna
johonkin
ajautuu

häväistiin...

tyhjän kellastama työkaveri
kusi
päälleni,
oksensin sisääni,
sillä en voinut hyvältä näyttää,
menin töihini,
itkin,
hänen vuokseen

tyhmä ihminen...

tarpeeksi tyhmä ihminen yrittää
päteä,
hänellä on hullunvimma
päteä toisten kustannuksella,
sillä hän
on sisältään tyhjä,
tyhjäksi kaluttu
hernekeittopurkki

koeputki...

ei ihminen ole ihminen
yksinään,
sillä hänhän ei voi toisesta
vikojaan kaivaa
   ihminen
on luonnonoikku ja tarvitsee
toista ihmistä enemmänkuin
luonnon muut elukat,
sillä ne tarvitsevat toista vain
lisääntyäkseen,
ihminen lisääntyy vaikka koeputkessa,
mutta hän tarvitsee
toisen tomppelin sanansaattajakseen

jokainen päivä...

jokainen päivä on
mahdollisuus,
olla vaikkei
huvittaisikaan,
sillä sellaisia päiviä tarvitaan
alustamaan niitä herkullisia päiviä,
jolloin elämä hymyssäsuin avautuu

Vanhuus....

Vanhuus on
Leppoisaa aikaa,
Silloin syödään kuhafileitä ja
Tutkitaan lapsenlapsista
Itsensä tuntomerkkejä

Osakesäästäjät...

Ennenvanhaan oli vain
Hangon keksit sekä uittomiesten,
Silloin ei ollut
Muovipusseja,ei kortsujakaan,
Siksi syntyi paljon lapsia
Ja
Juotiin tinkimaitoa,
Ennenvanhaan käkikin kukkui
Lähempää ja silloin käytiin
Kansakoulua,
Kun maatataloustöistä ennätettiin,
Silloin oli luonnollista aikaa,
Nyt ihmiset on pystyyn kuolleita
Osakesäästäjiä

Ilmainen...

Ilmainen ihminen
On
Hauras,
Sillä hänessä ei ole
Makujakaan

Unelmat...

Unelmat ovat
Edullisempia, kuin
Toteutuneet unelmat

Liian nopiasti....

Moni elää liian
Nopiasti,
Vaikka ei ole viel
Kerinnyt
Valmistuakkaan

Jalkamies...

Jalkaisin ei pääse nopeasti
Pitkälle,
Mutta jalkamies näkee
Lähemmin

Onnenpekka...

Ihminen jolle
Punatulkku heiluttelee
On
Onnenpekka

Limaniljuska....

Kaksinaamainen
Peluri ei voita
Koskaan,
Sillä eihän pirukaan
Limaniljuskoista diggaa

Jaksavat....

Toiset ihmiset
Kestävät enemmän,
Toiset tuskin hetkeäkään,
Mutta kaikki jaksavat perille

Kerkiää...

Kun kesä vanhemmaksi
Kerkiää,
Pois häipyy
Mielen ilmavaisuus,
Pois riemun vapaus,
Sillä edessä on syksyn kylmät,
Talven pakkassäät

Hyvä ihminen...

Hyvä ihminen ei
Päivänvalossa
Näy

Tiet...

Ylämäet ja alamäet
Ovat hiekkateitä,
Niitä kulkevat
Ihmiset joilla on osoite,
Muut viillättävät
Asfalttipinnoilla,
Mihin sattuu

Hirmusesti...

Ihminen jaksaa
Hirmusesti,
Mut
Määränsä kuitenkin

perjantai 20. heinäkuuta 2018

Työkaveri...

Työkaveri nimitteli
Mulkuksi,
Kun
Paheksuin hänen virtsaamistaan
Työpaikan ovenpieleen,
Kiitin...

sattuvat...

sanat ovat tekoja
väkevämpiä,
jos ne
sattuvat

varpusparvi...

tänään ihmisen on
vaivatonta olla,
onhan yhteiskunnan rattaat
jokaista varten,
mutta ennen oli toisin,
silloin sinun piti omillas
toimeentulla,
elää ja kuolla, eikä niitä
huomioinut edes varpusparvi

päätepysäkki...

päätepysäkillä ei oo
tunnelmaa,
sillä siellä on
tuhjää,
ei minun eilistä, vain hylättyjä
aikoja,
poispyyhittyjä
menneitä

katselen metsittynyttä tienpäätä,
jossa linja-autot kääntyivät,
kauppa-autot  pysähtyivät,
kirjastoauto lainasi
kirjojaan

tänään tienoon on vallannut
luonnonluomat,
eivätkä he kääntöpaikkaa tarvitse

21 päivä...

tänään täytän kuusikuukautta,
olenhan syntynyt
21 päivänä,
tuntuu hyvältä,
sillä tähähän tottuu,
kuudeskymmenes kerta on meneillään

ryhdikkyys...

elämä ei pysy pystyssä
ilman
ryhtiä,
se voi kylellään pärjätä,
polvillaankin,
mutta
ryhdikkäänä on
tyylikkäämpää

myrskysäät...

oottelen myrskysäitä,
sillä se helpottaisi,
onhan ollut viikkokausia
tyynen poutaa,
kuivaa ja kuivempaa,
toivon luontoäiteen myrskysäitä,
sillä ne tuulettavat elonhuoneeni jossa
varjonikin kuivuu, mieleni kuivuu,
kaseeni kaipaa tulimeren salamoita, niitä elonliekkejä,
jotka sytyttävät minut elämään

ihteni kaa...

jos olisin joku muu,
oisin
tuskin mikään,
sillä niin hyvä mun on
ihteni kaa,
joskus allapäin,
virrotessain hyvinpäin,
mutten milloinkaan
kaikkeen uupunut

onnistua...

aina ei voi
onnistua,
ei useinkaan,
mutta sitten kun osuu,
silloin pitää pittuutta hypätä

jokatoisen yön...

minusta on tullut
jokatoisen yön
nukkuja,
ne toiset yöt
pyörin ja tyynyjäin
kohentelen,
untain ootellen

ketunpoikanen...

ketunpoikanen
on
luontoäiteen
lemmikki,
mutta nyt se on kaupungiin
karannut,
eikä siitä äiteensä kovin tykkää,
sillä siellä luonnonlapsen elämä laimettuu

aika...

aika on tarkka
olemisestaan,
se ei mielellään jätä, eikä etuile,
vaan
ajallaan tikittää

vuoteni...

vuoteni ovat
elämänmakuiset,
sopivasti elämälle kallellaan,
huomiselle raollaan,
eilisetkin mausteina,
elän ainutta elämääni
sovinnossa luojani kanssa,
sovitellen luontoni kaa,
joskus epäröiden,
joskus mennentullen, mutta aina
nukun hyvin tyynyni kaa, enkä unia
tuskanhikisiä nää

rakkaus...

rakkaus on kesäkukka,
syksyinen ruska,
talvinen punaposki,
rakkaus on kevätaurinko ja solisevat
puroset,
rakkaus on
elämää

vähänaikaa eläviä...

itikalla ei ole
nimiä,
ei etu, eikä takanimeä,
sillä turhaahan se on
nimetä
vähänaikaa eläviä

iltaaurinko...

iltaaurinko on rauhallinen,
se mukavasti mieltäni
lämmittää,
vaikka
lounaistuuli keinuani
tuulisesti keinuttaa
iltaaurinko saa luonnon
hiljenemään,
sillä jokaisellahan on pitkä
päivä takanaan

neekeri nyystölän ikimetsässä...

nyystölän ikimetsässä
asustaa
neekeri,
ei se ihmisen näköinen,
vaan ihan aito
tipsuhipsukainen,
tuo afriikan kaunein lintunen,
joka sai nimekseen neekeri,
koska
oli entisessä elämässään
afriikantähti
   lintunen kulettui ikimetsään
yhden joutsenen selässä, jolla on
pesäpaikka täällä,
joutsen oli kertonut niin kauniita asioita
nyystölän ikimetsästä ja niin se hyppäs
joutsenen selkään ja tänne jäi, vaikka joutsen
talveksi afriikantähteen palasikin

uskonnot...

uskonnot ovat sotkeneet
ihmiskunnan
elämää,
ne ovat roviolla monet aattelevat
uhranneet ja sitten itse langenneet

lähetyssaarnaajaat loivat seksin asennot,
he koko afriikanmaan sekaisin siittivät,
siksi he nyt
tänne vyöryvät

pakolaiset ovat uskontojen
luomia tuliaisia

paimen...

paimen oli ihmiskunnan alussa
tärkeä heppu,
hälle ei pakanat vinoillu,
eikä villisudet keljuillu,
sillä hän oli
luontoäiteen tuttu

viekoitelevat...

ihminen ajautuu helposti
huonompaan
suntaan,
sillä
sinne puhaltavat viekoittelevat
tuulet

pakettipelloitettu...

tänäpäivänä eivät ihmiset
ole mistään
kotoisin,
sillä asuvathan he
yhdessä paikassa,
kaikki saman kadun
varrella,
tänään ei murteet solju,
sillä maakunnat on
lopullisesti pakettipelloitettu

taivuttelija...

ihminen on aikansa
herra,
kohtalonsa kaima
ja
jokapäivänsä taivuttelija

lapinmaassa...

lapinmaassa euro
pian hupenee, sillä
lapinlisät niitä koristaa,
siellä poron nuttukin arvossaan,
kuksakuppi täytenänsä, siel tunturit
pyytävät etelänihmistä rinteilleen ja eurot
etenkin haltin huipulla mielenrauhaa keventää,
lapinmaassa on mielen helppo vaeltaa, nuotiotulille
itseensä taivuttaa, sillä eurot eivät enää  mieltä   paina

pyörähtää...

nuorena ihminen paljoksi kerkiää,
hän kauaksi kurkottaa,
mutta kun aika vierähtää,
hän aloilleen kierrähtää
ja aikaajoin nuoruuteensa
pyörähtää

omanmieliset...

politiikka kosiskelee
suuria massoja,
mutta hylkää heidät
pian,
sillä eihän sitä
kaikkialle,
vaan omanmielisille

tyytyväinen...

jos ihminen ois
tyytyväinen,
hän pulskistuis,
siksi
laihan luihukkaat ain
marmattaakin

yhtä rakastaa..

voit paljosta pitää,
mutta vain yhtä
rakastaa,
sitä pitkänmatkan
kulkijaa, jonka haluat vihdoin
tavoittaa

tavallinen ihminen...

tavallinen ihminen on
sodanlietsoja,
ainakin se ihminen, joka pettyi
trumpin ja putinin
tapaamiseen,
sillä he eivät kivulla miekkailleet, vaan sopua
rakennellen

asiakaspalvelutyö...

kun teet asiakaspalvelutyötä,
et vapaillasi ihmiseen
tartu,
sillä olet puutunut,
tuhannesti puutunut

teet...

kun tarpeeksi teet,
kysyt joskus itseltäsi,
miksi teen,
et kysy syväsi,
huokaat vain ja teet

ilonsyvä...

kun kuulet ilonsyvän
naurun,
et tekopyhästi
hymyile,
kun tapaat ihimisen, joka hetkessä elää,
kiroten hyviä toivottaa,
et
tekopyhästi enää
tee

sinun aikasi...

elämä on valintojen
erehdyksiä
ja
onnistumisia,
elämä on sattumaa,
se on sattumien taikaa,
sinun aikaa

kunnon ystävä...

ei yhtään kunnon ystävää,
vain itsensä hetket,
jotka toisiaan
tervehtii

matkailu...

matkailu avartaa,
mutta useasti matkustettu reitti
tarkemmin tutustuttaa, silloin jää aikaa myös
hetki seisahtaa,
sillä matkanvarrethan tuttuja lie

ilolla väritetty elämä...

ilolla väritetty elämä
on ruskean vihreää,
siinä kukkivat kesäniityn
hetket,
onnen ja kyynelten hetket,
hetket, jotka
syksyn elämä tavoittaa

tuntevinaan...

kun ekakertaa ihminen
ihmisen näki,
hän ei senjälkeen
oo
heitä
tuntevinaankaan,
vaikka ruuhkabussissa
istuvatkin

liikenne...

raideliikenne on
ongelmille arkaa väylää,
toisin kuin kumipyöräliikenne,
sillä se voi harmeja väistellä, sivukujiakin
kierrellä ja huonommallakin kelillä kiirehtiä

vesipullot...

vesipullojen kanssa
kulkevat ihmiset
edesauttavat
maailman saastuttamista,
sillä pullotehtaiden piipusta
tupruaa elämän tuhoainetta,
mutta ihminen mennessään
hymyilee ja huikat ottaa

lappaantuu...

on hyvä, että ihminen
taajaamiin
lappaantuu,
sillä silloin luonto saa hengähtää

uni pitkällään...

kun kevään ohitat,
tulet
kesäaikaan,
silloin on pimeässäkin valoisaa,
eikä unikaan pitkään pitkällään

sananvapaus...

suuruuden egonomia
on tätäpäivää,
sananvapauskin halvemmaksi
vahvistuu

vapaus...

vapaus on arvokas
asia,
sen merkityksen huomaa,
kun sitä ei ole

työläinen on kallis...

jos työläisestä ei tulisi
työnantajalle
kustannuksia,
olisimme samaa perhettä
ja
äänestäisimme samaa puoluetta


maukas ja halpa leipä...

jos leipä paistettaisiin
päivällä,
se olisi halvempaa,
jos sitä ei muovipussitettaisi,
olisi
se myös maukkaampaa

torstai 19. heinäkuuta 2018

sukunimi...

jos ihmisillä ei olisi
sukunimeä,
he olisivat jonkin
poikia,
kuten ennenvanhaan,
jolloin monikaan ei
kotimökkiään kauemmaksi eksynyt,
sillä eihän heillä ollut
sukunimeäkään

nyystölän ikimetsä...

nyystölän ikimetsässä naureskelee
hymyilevä
ilves,
sitä ei sureta milloinkaan,
vaan
kaikki naurattaa,
varsinkin silloin, kun se
karhunpennun kanssa
valtatie 24:sta tarkkailee,
sillä siellä autoineen
vilistävät,
elämäänsä uupuneet

itkien lähti...

kesällä ihminen kurkistaa
entisille sijoilleen,
hymyillen kurkistaa,
vaikka itkien
lähti

tyylikkäimmin...

jos eläisit
hillitymmin,
söisit
nälkääs,
joisit janoosi ja sanoisit, kun
sinulla on sanottavaa,
voisit tyylikkäämmin,
mutta
nyt
öriset, etkä itsekkään saa siitä mitään
seljää,
syöt ja juot
unohtaakses,
vaikka eihän sitäkään missään lie

tuskissaan...

ihmiset ovat tuskissaan
kaupan
kassalla,
sillä heillä on kiire,
turhan kiire
ja siihen ovat syyllisiä,
ovathan myöhässä

maailmanparas...

ei minusta maailmanparasta
tullut,
ei
pitäjän suurintakaan,
sillä minä mielistyin elämään,
hyvissämielissä
menemään

kesäloma...

kesälomat oli ja meni,
hillot suli
ja
siksi eka tili
hyvään saumaan tuli

keskiviikko 18. heinäkuuta 2018

Ahertaa...

Joku ahertaa ikänsä,
Toinen sopivasti,
Jotkut tarvittaessa,
Mut kaikki ajallaan
Uupuvat

Takaraja...

Unelmilla ei ole
Takarajaa,
Siksi anna
Niiden tulla ajallaan

Hetkisemme....

Aamusta aloitamme
Illasta lopetetaan,
Me

Luonnonluomat,
Sinä ja minä,
Hetkisemme

kunnolla elää...

jos haluat kunnolla elää,
elä silloin luonnollisin
keinoin,
käännä päiväs iltaan
sovinnolla,
nuku yös huoletonna,
virkoa aamuun uuvella innolla,
hymyile, vaikka
ei haluttais,
mutta itke kun se sut tavoittaa,
rakasta kun siltä tuntuu,
älä murehi liikoja, äläkkä itseäs turhasta
väsytä,,
vaan iloitse jokaisesta hetkestäs,
sillä ne eivät uudelleen käy

luonnonsuojelu...

luonnonsuojelu tuntuu hyvältä,
mutta ei se, että sen suojelijat lentää
liihottelevat pitkin maailmaa,
kuluttavat kerskaten ja eivät istuta
käyttämäänsä

metsämies ei turhaan ammu,
hän ei mihintansa osu,
sillä eihän mielipuolikaan
kotiaan tuhoa

maanviljelijä tuntee sarkansa
pituuden,
hän käsittää
luontopientareiden merkityksen,
maanviljelijähän  ei rantojaan
kylmäksi viljele,
sillä hänhän silloin itsensä
sammuttais

mittasi...

paljon elämältä haluat,
kuljet ja juokset,
muttet kuitenkaan
kerkiä,
sillä aikasi on mittasi

Hitosti....

Kun kauaksi elää,
Näkee hitosti

Hengitys....

Elämä on
Sisään ja ulospäin
Hengittelyä,
Muuten ei tulis mittään

Sapekkaat....

Jos puolustelet itseäsi
Joudut sapekkaitten
Katseiden alle,
Siksi,
Anna olla ja mee
Hymyillen

Kuvankaunis....

Ihminen on kuvankaunis,
Kun poispäin katselee,
Sillä ihmistä rumempaa
Ei luontoäitee kehdannut
Luoda,
Ihmisellähän on monet kasvot,
Toisinkuin
Muilla luonnon luoduilla

tiistai 17. heinäkuuta 2018

Kuvittelee....

Eihän ihminen
Ymmärrä muutakun
Nälän ja janon tunteet,
Muissa asioissa vain kuvitttelee

Aasi...

Hidas hevonen
On
Aasi ja sillä on
Aatteleva mieli,
Sekä
Itsepintaisen hitaasti
Kävelevä nautiskelija

Känsäkämmen....

Kädentaitajat ovat
Kadonneet,
Tietotekniikkaan siirtyneet,
Sillä känsäisiä käsiä on yllinkyllin
Alikehittyneissä yhteiskunnissa

nahkansa..

ihmisen tulisi
luoda nahkansa,
kuten käärmeittenkin,
ainakin aikaajoin, sillä uudella
mielellä olisi enemmän mahdollisuuksia

uni...

uni ei unettomalle
tuu,
mut unisille se on
luontaista,
niin makian unista,
ehtivät päivätirsoillekkin

Kohtalo....

Jokaisella on kohtalonsa,
Toiset vääntävät
Sen mieleisekseen,
Jotkut alistuvat sen
Kulettamaksi,
Mut
Useimmat antavavat
Sille tilansa,
Muttei yhtään
Enempää

Huilaa...

Heinäkuussa
Monet
Huilaa,
Toiset rehdisti seilaa,
Jotkut toisisaan puijaa,
Sillä lomilla on monta nuijaa,
Jotka toisiaan huijaa,
Mutteivät naapurin muijaa,
Jolla on monta tuijaa

Seuraa...

Jos ihminen on
Tarpeeksi
Yksin,
Hän on mitä parhainta
Seuraa

Arki....

Arki on elämää,
Kaikki muu
Vain
Ajanvietettä

Idea...

Idea on
Ajatus, joskus jonkinmoinen,
Mut
Useimmiten jo aikaisemmin
Jollakulla
Välähtänyt

Omatuntos....

Kun omatuntos
Hikoilee,
Sun täytyy se
Siivota juuriaan myöten

Kaunistuu...

Ihminen kaunistuu
Itestään,
Jos
Hyviä tekköö

Kutevat...

Ihminen ja sammakko
Kutevat,
Mutta vain toinen
Luonnostaan

Sorsitsaan....

Trumppi ja putin
Hyvin tapasivat,
Siksi
Heitä nyt sorsitaan

Aukeaa....

Jokainen päivä
Aukeaa ja sulkeutuu
Samaan aikaan,
Mutta usein
Myöhästyn,
Siksi minulta niin paljon
Näkemättä jää

Alennutetaan..

Voittajan puolelle
Ei kannata
Asettua,
Sillä siellä helposti
Alennutaan

Hyväntekijä....

Ihminen on
Omahyväinen,
Ainakin hyvänteväisyydessä
Toimivat,
Sillä he eivät tee sitä
Auttamisen ilosta

Olet..

On ihan samantekevää
Kuka olet,
Tärkeintä on, että
Olet

tyyni...

kun asiat saavat tuulta
alleen ne
etenevät,
mutta tyynellä vain
jäävät

maanantai 16. heinäkuuta 2018

sunnuntai 15. heinäkuuta 2018

kiina...

kiina ostaa meidät hyvinvoivaksi,
siksi itään kannattaa aamukatseet kääntää,
itään,
sillä sieltä maailma alkoi ja sinne iltaruskokin
poispäin kääntyy, sinne silkkitien alkulähteille
kauppasuhteemme kääntykööt, sillä siellä kaikki on
niin suurta, ettei siihen maailmanpoliittuset pakotteetkaan yllä

kevythullu...

ihmisen kannattaa olla
kevythullu,
sillä silloin palvelut pelaa
ja
seurapiireihin suorastaan vedetään,
mutta täyshulluna oleminen onkin
elämän parasta, sillä silloin ei tartte
muutakuin naureskella ja huudella
hadidei, hahaa...

lakastuis...

ihmistä ei voi istuttaa,
kuten kukkasta,
mutta ihmistä voi hoitaa,
kuin kukkasta, sillä muutenhan kumpikin
lakastuis

pieni kunta...

pienessä kunnassa kaikki
ovat sukulaisia,
hyviä tahi toisenmoisia,
mutta muukalaiselle siellä ovi aukiaa
vaivaisten

ikimetsä...

en ole viellä käynyt
syvällä ikimetsässä,
mut
sen laitamilla
näkyy elämän aarteet,
siellä tuoksuu elämänkeväältä
ja
tunnelmakin on leppoisan kevyttä

sienimetsä...

sienimetsään on viellä
jonkin matkaa,
onhan ny
vasta heinäkuu,
mut
sinnepäin kuljen ja vasuani mukanani
kanniskelen

politiikka on peliä...

politiikka on
peliä,
peliä,
poliittista peliä,
jossa panoksena ovat
tavalliset ihmiset,
valitettavasti toiset häviävät, toiset voittavat,
sillä niin on viaton tuo
poliittinen peli

euroopan kuningas...

meidän saulista tulee
seuraava
euroopan kuningas, se sinetöidään tänään
helsingissä

nyystölän rusohuuli...

nyystölässä on
semmoista mitä ei missäänpäin
maailmaa ole,
totta vie,
sillä täällä elää
semmoinen rusohuulinen karhu,
että oksat pois,
se asuu tuolla tarusjärven siimeksessä,
aivan ilveksen rajamailla,
ihmisistä se ei enemmälti piittaa,
mutta esan kanssa se hörppää silloin tällöin
isot tuopit mallasta

pyllistää...

koskaan ei pidä
pyllistää
auringolle, sillä se tietää
myrskysäitä

verovelvollinen...

jos ihminen ei ois
verovelvollinen
hän
ois
luontaistaloudellinen

ovesi...

elämä on iso
ja vielläkin isompi jos
avaat ovesi

luostari...

luostarissa on tunnelmaa,
arvokasta tunnelmaa,
siksi kävelen
ääneti

kaunis nunna kitkee kasvimaata,
laatokka loistaa alempana
ja
suomi siintää vastarannalla,
olen vieraana,
tunnen itseni korkeammaksi,
sillä niin korkean komiaa

ymmärrän, miksi jotkut
hakeutuvat luostariin,
ymmärrän,
mutten käsitä miksi minusta
ei niin hyvään ois

rannalla...

hiljaisuus ja kyläseppä,
järvenselällä kalastaja, jonka
tupakansavu hetkeen kulettuu,
seppä takoo viikatetta äänettömästi,
vaikka metalli tulta kipinöi, siint ei ääntäkään

kalastaja rantautuu,
tervattu venee tuoksuu hyvältä,
hän tupakkaholkkia suupielestä toiseen
vaihdattaa, hänelle on tullut sellainen tapa,
kun ahti on ollut antelias

rantakala maistuu miehille,
se maistuu myös kissalle, joka viiksiään
sukii,
se on hieman turhamainen, mutta aina
evästä nähdessään se niin tekee

hiljaisuus puhuttelee hetkeä,
silmät kuuntelevat ja eleet kertovat,
hetki on olijoilleen elämän mukavinta

helsingiin eksyy...

suomi on iso maa,
niin iso,
että helsinkiin helposti
eksyy,
mutta karesuvannossa löytää helposti
ihmisen,
poron ja lapinjounin,
eikä siellä ole jonninjoutavia

vesikirppu......

vedenpinnalla vesikirppu
luistelee,
hällä on komiat
kuviot jälessään,
eikä häntä tyynetmyrskyt
upota, sillä onhan hää
kevyenvapaa, eikä huomistakaan näy

valmis...

ihminen ei syntynyt
valmiiksi,
ei edes

puolivalmiiksi
ja
ei koskaan
valmistukkaan

kyy...

kyykäärme on saanut
hajujäljen myyrästä,
tuosta kontiaisesta, joka
multakasoja rakentelee,
kyy
jälistää,
sillä on aikaa, eikä sitä
nyt mikään vaivaa,
sillä pian myyrä on vainaa
ja
multakasat muisto vain

ulkokuntalaista...

kaupungit menestyvät,
koska siellä on valo,
katuvalo,
kuntaas
maaseutu tyhjenee,
sillä ei se kuutamokaan kaikkea
valaise,
ei ainakaan ulkokuntalaista

köyhtyä...

köyhä ei voi enempää
köyhtyä,
rikaskaan ei
rakastua,
sillä heitä yhdistää
umpisolmu

köyhyydelä on pohjansa,
rakkaudella kohteensa

ihminen syntyy
paljaana,
lähteekin,
kummallakin reissulla matkassaan vain
umpisolmu

luonnostaan...

ihminen elää luonnostaan,
siksi on ihmeellistä,
että hän sitä
laiminlyö

orja...

ihminen ei ole orja,
mutta pahaihminen
tahtoo
heikommastaan
itsensä ruokkijan

tämänpäivän orja
halpatyöläinen,
alipalkattu
pakolainen, joka henkensä hädässä
kotimaansa jätti ja nyt siitä hyvästä
orjana hymyilee herralleen, joka mukavasti
oleilee

kiekase....

jos kalenteria ei ois,
heräisin jokainen
aamu työntouhuun,
kukon kanssa herättäisiin
ja
askareisiin painuttaisin,
mutta nyt on kalenteri,
joka luettelee
työaikalait,
eikä kukkokaan enää kiekase

kultamunakas...

kultamunakas kävelee hitaasti
asfaltilla,
se tallustaa
kuningattarensa luo,
joka toisella puolta tietä
asuttaa

kultamunakkaat ovat
koppakuorikaisia, eikä niitä tavata,
kun nyystölässä,
jonne ne aikojen alussa
kotiutuivat,
tykästyivät luonnonrauhaan
ja
herapäävesiruohoon, joka
kasvaa vain täällä

herapäävesiruohossa on semmoiset
määrät elämän virkistysaineita ja
muita ikielämän säilykkeitä, joita ei
muualla ollenkaan



perustellen...

voit olla erimieltä
kanssani,
mutta jos et kantaasi perustele,
kuuntelen vain
valitustasi

perustelusi auttaisi minuakin
paremmin asiaani näkemään,
kunhan sen sulle perustelisin

ilta ehtii...

kun ilta ehtii,
luonto hiljentyy,
niin myös
ahertajakin
tyynylleen tyynyttyy

sydänystävä...

putin ja trumbbi
ovat
maailman herroja,
herroja, joilla ei montaakaan
sydänystävää

kultaaarre...

nyystölänkylän tarusjärvessä
on
semmoinen määrä
kultaa,
ettei ikinä,
sitä on niin paljon, ettei
syliin mahdu

mennävaan...

muurahaista ei
närästä,
sitä ei edes keljuta,
sillä se antaa mennävaan

joutopää...

ihan alkujaan ihminen oli
elukka,
sitten se rupes juomaan jaffaa
ja
viisastui,
osti uuden saab-96
ja antoi mennä vaan,
tänään hän on
joutopää

yhen sortin hullu...

yhen sortin hulluna
on sutjakasta olla,
mutta kylähulluna
suorastaan riemullista

kala...

ihminen ei ui
takaperin,
sillä silloin ranta tulis vastaan,
ihminen
on kala,
muttei syötävä,
sillä niin on säädetty

unet...

kaikkia unia ei voi
nähdä,
ne on
elettävä

lauantai 14. heinäkuuta 2018

kiertolainen...

jos ihminen ei asuis
missään,
hän olisi paimentolainen
tahi kiertolainen,
hän kiertelis ja kahtelis,
varastelis ja valehtelis,
siksi on hyvä, että hän
asuu jossakin, josta hänet
tavoittaa

tunti...

tunnissa kerkiää paljon,
sillä
siinä
on
kuusikymmentä liikettä,
minuutit kulkevat isossa viisarissa,
ne täsmällisesti etenevät,
sillä niitä lykkää
toiset kuusikymmentä liikettä,
niilläkin on lykkääjänsä, mutta se on jo pikkutarkkaa hommaa

elää...

elää voi mitenpäin vaan,
mutta etuperin näkee
taakseensakkin,
elää ei voi
olla elämättä,
sillä silloin kaikki
menee ohi,
vuodet perätysten ja kaikki muu

vihata...

ei ihminen voi
ain
vihata, ei rakastaa ja
nukkua,
vaan silloin tällöin,
silloinkun siltä
tuntuu

kusipäinen kansa...

trumppi ja putin
hesassa
tapaavat,
siellä hiljentyneen
kauppatorin kupeessa
olevassa linnassaan,
siellä kättä puristetaan,
vähät muista välitetään,
vaan sovitaan euroopan
jutut rajantarkasti, siin krimit ja paltiat
miehitetään, mutta suomi säästyy, koska
tämä on niin kusipäinen kansa, ettei sitä
haaremiinsa kumpikaan halua

kyykäärme...

kyykäärme on
hyvä käärme,
se syö rotat ja myyränpennut,
se laitattaa kumiteräsaappaat jalkoihin, kun
pihamaalla kävelyttää
    mulla on kolme kyytä,
eikä yhtään kontiaisen työntämää multakasaa,
siitä on ylpiä ja siitä, että hedelmätarhassani
kasvit kasvavat, eikä nämä myyrän multiaiset ole juuria
suihinsa popsineet, vaan huoltavat kyykäärmeen elämää

leikkisällä mielellä...

ihmisen ei pitäisi aina
olla tosissaan,
vaan aika-ajoin olisi hyvä olla
leikkisellä mielellä,
naureskella ja piereskellä,
jos vain kehtaa,
rypyt syntyvät tiukasta ilmeestä
ja tietenkin siit, ettei syö tarpeeksi,
siksi
se onkin kuihtuneitten tunnusmerkki

nyystölän kylässä...

nyystölän kylässä on
muutamia lintuja, jotka
eivät tahdo kanariansaarille
lentää, sillä niillä on täällä pysyvä
oleskelulupa, täällä sinivetisen päijänteen
helmessä, jossa on norppakin aikaisemmin asunut,
mutta, kun luontoäitee pillastu niin se muuttu saimaaseen,
tuonne maailman suurimman puukirkon rantavesiin, siellähän
on niin kiukkuinen pappi, ettei sitä tohdi kaikenmaailman vallankumoukselliset
kiusata, joten norppakin voi rauhassa pötkötellä

kalareissu norjassa....

norjaan on lyhyt matka,
jos snne mieluusti menee,
mutta jalkaisin sinne ei jaksa

norja on vuonojen maa,
sieltä saa seitiä ja turskaa,
norjassa hiihdellään paljon ja lasketaan
mäkiä alaskin päin,
mutta norjassa ei ole
kunnon
lauantaimakkaraa,
sitä pötkössä olevaa, jossa lukee
hk

kolme viikkoa kalareisussa
hiljentää vauhkoontuneimmankin
lohenpyytäjän,
sillä norjassa laihtuu ihan
luonnostaan,
minäkin olen luutunut nahkapalanen

kyläkaupan tunnelma...

verkkokaupasta saa mitä vain,
vaatteita ja hengen tuotteita,
silkkisukkia ja moottoroipyöriäkin,
mutta sieltä ei saa kyläkaupan tunnelmaa

käärme...

käärme luo nahkansa,
aika ajoin
ja niin olisi
hyvä ihmisenkin

vapaus...

vapaus on valinnanvapautta,
se on itsenäisyyttä,
jota
ei tarvitse
naton napaan kytkeä,
vapaus,
sillä siniristilippumme iloisemmin
liehuu

kokoomus on sodan puolue...

haluaako kokoomuspuolue
sotaa,
kun natoon
turvautuu,
onko kokoomus menettänyt
isänmaallisuutensa,
onko,
kokoomuspuolue jättämässä
hyvästit itsenäisyydellemme?

ikihonka....

ihminen ei elä
pidempään,
kuin ikihonka,
sillä
honka ei tykkää
laskea päiviään

elän...

elän minkä voin,
kaikki muu
on
ohimenevää

virolaiset...

virolaiset ovat verenimijöitä,
menevät sinne mihin pää
mukavasti mukavautuu,
joskus itään, joskus
länteen, sinne missä
edut maukkaimmillaan,
viro,
ihan
naton ytimessä tahtoo suomenkin
turvaavan heidän selustaansa,
mutta rikkaa ristiin ei laulumaan kansa
itsenäisyytensä eteen laita

lahessa...

lahessa on tapparankatu, vaikka
tappara on tampereella,
lahessa on
paljon, vaikka ovat
muualla,
lahti on karjalaisten kaupunki,
se on belicaanin pääkaupunki
ja
niiden esi-isät  syntyivät
kivennavalla

perjantai 13. heinäkuuta 2018

helvetti...

helvetti on
pappien keksintö,
sillä täällähän me nytkin

kapitalisti....

kunnon kapitalisti tarttee
rinnalleen
kunnon kommunistin, jotta
tilukset pysyis
ojennukses

joku muu...

ihminen ei pärjää itekseen,
ei,
vaikka
kuinka olis ollakseen,
sil
ihminen on laumasielu, kuten
muutkin luonnonluomat,
ihminen,
ei itekseen pärjää, sillä siihen
tarvitaan aina joku muu

trumppi, pilkkas elisabethiä...

trumppi tykkää,
jos hällä on
ystäviä,
mutta hän ei heitä saa,
kun kovasti koheltaa,
kuningatartakin pilkkas, pilkkas ihmistä,
joka on nähnyt maailman herroista kaiken muun

suuruuden egonomia...

suuruuden egonomialla
maailma
elää,
mutta paremmin,jos
pysähtyis pientareelle hetkeksi
ja kahtelisi
maaseudun pientuotannon
energistä rikkautta, jolla on
enemmän parempaa, sitä mitä ei
massatuotanto pysty tuottamaan

voikukka..

voikukka
on kaunis kukka,
mutta se ensin niitetään,
vaikka siitä tykkäis mehiläisetkii,
nuo luomakunnan pölyttäjäiset,nuo
uuden sadon arkkitehdit, elämän pörriäiset

hyvä pari...

laskeminen ei oo
vaikiaa,
yks plus yksi on
hyvä pari

huolenhäivät...

jos olet aina elänyt
hyvin,
vailla huolen häivää,
niin,
oletko ajatellut
sitä päivää, jolloin
sinulla ei ole muutakun ne,
huolenhäivät

petos......

trumbbi tekee
helsingissä
diilin,
siellä hän suhteet solmii,
semmoiset suhteet, joissa
natokeitto kiehuu ja maistuu
osakkailleen petokselta

normaali...

normaali on harmaata,
eikä siinä ole
ilonpilkkuja

viisashullu...

viisashullu on terveempi,
kun lääkäri, joka
häntä tutkii

nyystölässä...

nyystölässä on
menneen ajan aapinen,
se ensimmäinen lukukirja, jolla
esi-isät opettelivat tavaamaan ja sen avulla
pääsivät kiertokoulun kautta rippikouluun ja
sitä myöten venäjän saarin hoviin päällikkövirkoihin,
sen kirjan viimeisellä sivulla on tosin lohdutontakin kerrottavaa,
että sinne venäjänmaalle jäivät kaikki viisaudet, joita kirja oli opettanut

vapaus...

vapaus on
aidattua elämää,
sitä se on sudelle, kuin ihmisellekkin,
aidattua elämää,
vapaus on
kahleilla solmittua elämää,
eikä siinä paljoa jää liikkumatilaa,
vähemmän, kuin
muurahaisella,
joka metrin matkaa tuotuosta
taittaa

kun erehdyt...

kun erehdyt,
älä tunnustele,
vaan totea,
kulje poispäin ja viheltele,
mutta älä kuuluvasti, sillä vastustajasi saattavat
olla hyvillään

ihmisen on erehdyttävä,
jotta
tulisi eheämmäksi,
sillä ihminen oppii
kantapäänkautta

vesi...

vesi lorisee keväällä
iloisesti,
sillä silloin se syntyy,
lumikasasta loristen
uomiaan myöten
elämän sulomaahan, siellä jossa
onkipoika ahvenia narraa, sienne missä
ilomielen uimarit uivat,
sinne missä on lumpeenlehden kukkasen kotolahti

kunnes talvi luo jääkannen, siin missä luistella voi,
siin, jossa onkipoika pilkillänsä,
sinne mihin ensin kevätaurinko kerkiää,
sinne, missä elämä ensin hymyilee

kevät,
lorisevan veden aikaa,
elämänaikaa joka kaikkialla
ilomielellä lorisee

tahtovat...

en kysy, en vastaa,
mutta olen,
siksi minua ei moni kaipaa
ja
se onkin elämäni hienoita,
sillä kaipaajat tahtovat aina

nyystölässä...

nyystölässä asuu maailman
ainoa
vilikkälänlintutöyhtö,
se jäi yhden etelän turistin matkasta
esun pihapiiriin, jossa se tätänykyä
virkkailee luonnon ihmeitä,
tämä lintunen osaa laulaa kuulijat uuvuksiin,
sateet poutapäiviksi ja naapurit tulipunaisiksi

alustaalkaja...

päivät tulevat ja menevät,
ikäännyn,
en voi peruutella eiliseen,
enkä haluakkaan, sillä silloin
olin alustaalkaja, joka kurkotteli
huomiseen,
tähän päivään

rekkamies...

nuori rekkamies ja
aurinkolasit,
kortti jonniinaikaa,
mutta
moottoritie on kuumaa,
siksi hän
huthait muista välittää

jokainen ihminen....

jokainen ihminen yrittää
parhaansa,
myös se puliukon
kaltainen,
jolta ovat
voimat loppuneet,
jokaisen ihmisen tulisi olla
ihminen,
koka jeesaa toistaan tarvittaessa

yhteiskunta...

yhteiskunta on niin hyvinvoiva, kuin
sen jokainen jäsen,
niin hyvinvoiva,
kuin
korkeinkin kansalainen,
joka
alempansa huomio,
niin hyvinvoiva, että voi tavatessaan
tavata

torstai 12. heinäkuuta 2018

Miten voit....

Sen mitä kylvät,
Sen korjaat,
Muttet jos et mitään,
Miten voit

Hiljaiset ajatukset....

Hiljaiset ajatuksesi eivät
Kauaksi kuulu,
Vaan mieltäsi painavat,
Mietit niitä huolella,
Muttet niille mitään
Mahda, ķummarrut ja
Jatkat matkaasi

Vaivais...

Jos ihmiset
Olisivat muurahaisten
Kaltaisia,
Ei laiskuus
Vaivais

Työ....

Työ ei sovi
Kaikille,
Ei etenkään ahkerille
Sillä
Tekevät laiskojenkin
Hommat

Itikat....

Itikat ovat
Linnuille tärkeitä,
Mutta muuten taitavat
Inistä
Turhaan

Jalkapallo...

Jalkapallo
On
Rauhanpeli,
Jossa suuri raha
Potkii vapaapotkuja

Kohtalo...

Et ole
Ainoa,
Maailmassa,
Vaan sinulla on monta
Kohtalon toveria

keskiviikko 11. heinäkuuta 2018

Elonjuuri...

Voit elää hiljaisesti,
Tahi
Äänekkäämmin,
Mutta muistathan,
Ettet ole sinut elonjuuri

Joki.....

Joki virtaa
Alaspäin,
Luonnostaan

Yksinkertsista...

Elämä on  yksinkertaista,
Senkun
Hengittelee ja käy
Siwassa

Sureta...

Onnea on,
Ettei
Sureta

Hierovasilmä...

Hierovasilmä
Hieroo silmiään,
On aamu nyystölän
Ikimetsässä,
Tänään se menee ketunpoikasen
Kanssa laskemaan
Muikkuverkot

Hierovasilmä on lintunen
Joka pesiytyi nyystölään,
Kun kaikenmaailman
Saasteet valtasivat sen
Kotiseudun,
Pääkaupunkiseudun

Suurvallat...

Suurvallat elävät
Pienenpiensä
Kustannuksella

Karjalankannas...

Karjalankannas
Kuuluu
Suomelle,
Samoinkuin krimi
Ukrainalle

kuunteleminen,,

kuunteleminen on jalo taito, sillä sen avulla  avautuvat sanomattomatkin