keskiviikko 25. heinäkuuta 2018

karvilankylän pajupilli...

pajupilli oli minun
lapsuudessani
hieno soitin,
osasin sen tehdä,
siksi se soi niin kauniisti

karvilankylä on vielläkin
olemassa,
pappani ja mummoni
koto,
mun
kesälaitumein,
siellä se yhäkin soi

välillämme on
puolivuosisataa,
monta
askelta,
mutta yhäkin vien maitotonkaa
maitokärryllä mummoni kaa
tienlaitaan
ja
pajupillinkin hyvin soi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

elintilaa,,

ihminen on tavallinen päivä yö, hetket ja iltaisemmat, kaikki, sillä hän tarvitsee elintilaa, vaikkei mitään ois