ikkuna...

ikkuna tulevaisuuteen
on
sumuinen
siin on  menneitten pölyt
tuskapäivien kivut
ilot varjonaan
rakkauden ja kadotusten
jättämät heijastumat
pyyhin sormellani
lasinpintaa
näen pilkahduksen hyvää ja
menemisen arvoista

meen enkä
taakseni jää
olen kevyempi kuin painoni
olen hyvänmielisempi
kuin sanani
kuunkehrääjäkin laulaa mulle
se joka ei koskaan laulele
tulijoille