lauantai 26. tammikuuta 2019

isoäiti...

lapsuuteni on kaukana
mutta käyn
sen aikoja yhäkin,
koen sen hetket
tänäänkin ja
murheitteni keskellä
ne auttavat minua
ymmärtämään

eilinen ei ole
menneisyyttä
vaan tämänpäivän
isoäiti,
hän joka näki sukupolvien
yli ja siksi sylinsä aina avoin

tänään moni asia
harmittaa,
niin eilenkin,
kuten huomennakin,
mut
yhäkin isoäidin syliin on
vaivatonna nukahtaa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...