sunnuntai 26. toukokuuta 2019

elämän rakastaja...

kuljin monia polkuja
harhateitä
olemattomia
kuljin koska halusin
elää
halusin nähdä huomisen taa
olinhan ihminen
jolla oli vain
ihmisarvo
jota ei laisinkaan
kuljin ja päivänvalonkin koin
mutten yhtään hymyilevää
elämän rakastajaa
- tänään olen elämänvanha
luonnonhelman
sammaloima
mutta yhäkin
näen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

kaikesta pääsee,,

kaikista pääsee yli, paitsi ei lumpeenkukan kauneudesta, kanervikon tuoksuista, jotka ikimetsän metsälampea komistavat