ihminen ja nyystölä
itkettää
mutta näen valoa
joka tahtoo
kylän toipuvan
entisistä hirmuista
ohitan monta tienviittaa
en näe
elämää
en huomista
sillä kunnan vaakuna
huokuu
eilistä
muutamat liikkuvat
eivät kylläkään tervehdi
sillä pelkäävät
huomisen tulijaa
siksi meen,
mietin
miksi ihmiset
alamoistuvat huomisen huonoihin
sillä heillä olisi mahdollisuus
huomisen
tulevaisuuksiin
sinne valon
hyvän hymyn tyyssijoihin
en oo katkera
vaikka kynteni
ovat katkaistu
sanon vain sanottavani
ja meen
kuten olen tullutkin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti