ilkeät katseet
kääntyvät puheiksi
ja viimein teoiksi,
siksi
kylän arin
väistää
tavatessa,
hän
suvuton ihminen,
muualta muuttanut jolla
ei ole sankarihaudoilla tuttuja,
eikä hän tunne edes kylän pappia,
siksi hän tavatessa väistelee
mutta ohittaessaan
katseet
- hymyilee,
onhan hän kylän ensimmäinen
kanapaimen
toimeton
sillä nuo kurjat munijat elävät
häkeissään,
yhteiskunnan häkeissään
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti