sunnuntai 27. lokakuuta 2019

punatulkku...

punatulkku
nakuttaa
pihlajanmarjaa
sillä
hää
tuntee höyhenissään
pakkastalven saapuvan

viereisellä oksalla
harmaapäätikka yrittää
sopeutua,
se suojautuu puun runkoa vasten
syyskylmiltä,
mutta punatulkku senkunvaan nakuttaa
talven varalle varautuu

varis maassa tanssii,
keräten sieltä tippuneita marjoja,
sillä se ei viitsi
taiteilla oksilla,
joten se vähänväliä
kehottaa tulkkua tiputtamaan
marjoja tiheämpään tahtiin

kurrenpoikaa ei moiset
jutut kiinnosta
sillä
hällä
on jo
käpysatsit kerättynä
talven varalle ja nyt hällä
on
aikaa leikkiä kurrrevilkastuksen
kaa,
vaikka tämä on useimmiten
tylsänpäällä sutija,
semmoinen pesässään
mietiskelijä,
sillä hää on
ikimetsän kuuluisa
filosoffi
ja siksi hänen täytyy
useita asioita
fundeerata
ja häntäänsä tupeerata,
jotta
mäntymetsän tyttöoravat  silmäripsiään
ahkerammin räpyttelisivät
lemmestä lurittelisivat

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...