lauantai 21. joulukuuta 2019

nuoskakeli...

nuoskakeli
hiljentää hiihtäjän tahtia
mutta nytpä hällä on
aikaa ihailla
luontoa
tuota
elämän kauneinta maisemaa
  hiihäjä
suksensa syrjään nakkaa
istahtaen kannolle
ja kuunnellen katselee
luonnon kauneuden kuunnelmia
hetkien tunnelmia
iänikuisuuden ikihonkien huminaa
  hiihtäjän
olkapäälle istahtaa
pieni olija
luonnonluoma jota ihminen ei
ole nimennytkään
sillä tämä pienenpieni
hyttynen on elämänkestävä
ja se istahtaa vain
hiihtäjän olkapäille
joka hetkeksi kannolla viivähtää

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...