lauantai 28. joulukuuta 2019

olen metsänpoika...

olen metsänpoika
maaseudulta
mutta oppinut
pukeutumaan
kaupunkilaisitteinkin
mut
aina se puku puristaa
ahistaa
siksi kun saan työni hoidettua ajan kotomökkiini
padasjoelle ja tunnen eläväni
eikä mikään kiristä
ei edes kihti
joka kutkuttelee vasemmassa
isovarpaassa,
mut senkin auheutti kaupunkilaseväät
herrojen merten antimet
kalliit etelänmeren maukkahat äyriäiset

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...