olen metsänpoika
maaseudulta
mutta oppinut
pukeutumaan
kaupunkilaisitteinkin
mut
aina se puku puristaa
ahistaa
siksi kun saan työni hoidettua ajan kotomökkiini
padasjoelle ja tunnen eläväni
eikä mikään kiristä
ei edes kihti
joka kutkuttelee vasemmassa
isovarpaassa,
mut senkin auheutti kaupunkilaseväät
herrojen merten antimet
kalliit etelänmeren maukkahat äyriäiset
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti