kun ihmiset lopettavat hymyilemisen tulevat ja menevät vähemmän,, silloin on sumuista aikaa mielenlamanaikaa jonka surumieli leijailee toiveikkaallakin säällä
kevätlintu pienokainen liitelee ensimmäisiä liitojaan, kiertelee ja katselee, puitten ja pensaiden oksoille istahtaa, elämänkauneutta ihaile...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti