siimeksessä tyynen tyyni
lounaistuuli
hyväilee mieltäni,
onhan
tuomien ha kielojen
tuoksuvaa
aikaa
joita käki vastarannalta
kukuttaa
huuhkaja kuusikon takaa
säestää,
samalla kun katseeni osuu
maanvilhelijään joka
peltoaan äestää
hyvät hetket syntyvät hetkistä joita tehdään korjaillaan, ajankuvaan sovitetaan ja etenkin niistä joissa jokainen luopuu jostakin toistensa ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti