siimeksessä tyynen tyyni
lounaistuuli
hyväilee mieltäni,
onhan
tuomien ha kielojen
tuoksuvaa
aikaa
joita käki vastarannalta
kukuttaa
huuhkaja kuusikon takaa
säestää,
samalla kun katseeni osuu
maanvilhelijään joka
peltoaan äestää
suomalainen ihminen on maaseutua ja paljon kivikkoisia peltoja kalaisia järviä, hetkiä joissa loistaa alkulähteen elämänvoima kuiskaus kauka...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti