illan
järvenpintaa
jossa vesilinnut
uittavat lapsiaan,
lokit liitelevät
tuttuun tyyliinsä,
mutta naurulokit jo
muuttomatkalleen
kiirehtineet
~ tuulihaukka
pilven reunustalla
lentelee ja se jollekkin
pahaa enteilee
~katselen tätä kauniisti
tyyntyvää iltaa,
en sanoja kaipaa,
en tavuakaan
sillä mieleni tajuaa
ettei mun muuta tarvitsekkaan,
sillä täältä saan kaiken
mitä
mieleni halajaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti