torstai 30. heinäkuuta 2020

muisto...

katson tyynen järven
tyyntyvää pintaa,
katseeni siintää
kauaksi
kauemmaksi kuin
iltaruskon maahan
~hyvin kauaksi
sillä
sydämmeni
muistaa yhteisiä hetkiämme
hyvän kaiholla
suurella kunnioituksella
nyt
olet poissa 
muttet minusta,
sillä olit elämäni kanssakulkija,,
katseeni siintää
kauaksi
tyynen tyynenä,
sillä olit ihminen
suurella sydämmellä
ja ikuisesti minussa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

suomalainen on,,

suomalainen ihminen on maaseutua ja paljon kivikkoisia peltoja kalaisia järviä, hetkiä joissa loistaa alkulähteen elämänvoima kuiskaus kauka...