villinlännen
touhuu,
siellä paukku pyssyt
ja yömyssyt,
eikä siellä kyselty
turhia
nähty demokratian harhoja
vaan vedettiin
ikkunoihin paksuja
verhoja
siksi siellä ei nähty
harhoja
eikä muunkaanlaisia tarhoja
vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti