joskus ihmettelen
ajan juoksua,
sillä mihin sillä on kiire,
mutta aina olen tullut siihen
lopputulemaan että minähän se
hätäinen olen
en voi elää
pötköllääin,
en voi makoilla kylelläin, sillä mun on kerittävä
tehdä kaikki mitä mieleen juolahtaa,
sillä muutenhan ne jäisi
toisten harteille
ihailen ikipuuta
kelohonkaa, sillä ei ole
kiire mihinkään,
vaikka sen vuosirenkaat ovat sadan vuoden
kertymää,
se vain on ain
paikallaan,
on ja hymyilee
hätäisimmille
poismenijöille,
muuttolinnuille ja ukkosilmojen
sadekuuroille,
länsituulten auringolle ja itikoille,
jotka ovat sen sylikummeja
What do you want to do ?
New mail
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti