olen sylkykoiran
kuppi,
herhiläinen herrojen iholla
varjoni sinitaivahan
aurinkoisimmilla
niityillä,
olen aikani olen
..sitten tulee
talvi ja kauniit hankiset
jolloin hiihtelen
poispäin
ja pian latuseni sekoittuvat
iltapäivään pyryyn
elämä ei vanhetu, vaikka minä ja rakennetut niin tekevät, sillä kaikki kevään kukkaset syntyvät uudelleen, kaikki koivunlehdet ovat tämän su...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti