kahtelen elämäni
ikkunoita
maisemia,
kahtelen ja rapsuttelen
eilisiäni
tätäpäivää ja tulevaisuuksia,
kahtelen
ja käännän välillä sivua,
mutta sielläkin on pelkkää minua,
joten
lopetan ja meen luonnonhelmaan,
huoneeseen jossa
näen
avaruuden,
huomisen todellisuuden
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti