kulleronkukan
kotopaikassa,
pienen metsälammen rannalla
on
myös luonnon arimpien
mielipaikat,
sillä
täällä ei kiireen melu
haittaa
pyssynpauke pauhaa,
ei moton jyske raikaa joka
seutuvia matalaksi laittais
ei,
sillähä tää on kulleronkukan kotimaa
joka sijaitsee
evontiedekansallispuistossa
joka nauttii lain suojaa
antaen kaikille suojaa
istahan ikikivelle
ihastellen
kevätpäivän konserttia joka
ikimetsän suojista kaikuu,
tuoksuttelen luonnonmonimuotoisuutta
jota riittää silmänkantamattomiin,
sillä täällä kaikki on luonnontilassa,
arvokkaan luonnollisesti
palaan laavulle jossa
keitän nokikaffeet ja
otan hiukopalaa.
tänne on tullut muitakin
ihmisiä jotka eivät ole
fanaattisia kaikenmaailman
suojelijoita,
vaan
tavallisia ihmisiä
jotka haluavat haukata
hetkosen verran
ikimetsästä sielunrauhaa,
sitä voimaannuttavaa tunnetta
jota emme elämämme
kiireenkeskeltä saa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti