evontiedekansallispuisto,,

pakkanen paukkuu

nurkis,

hankiset hohtavaiset

odottavat hiihtäjäänsä,

onhan talvenhetki parahin,

pohjolantaivaan alusten kuulahimmat

 

pakkaslumi narskuu

menijän tossun alusilla,

kuurankukat heijastelevat

pientareilta,

siksi kurrenpoikaakin leikityttää,

käpysijään jänikselle heittelee,

josta ei käpytikkaa ollenkaan tykkää,

sillä siin meni hyvät siemenkäpyset hankisille

 

jatkan metsäretkeilyjäni

tutun metsikön läpi,

joka tarjoaa luontolinnuille

pakkassuojan ja pian havaitsenkin

tuuheussa kuuusiston oksien suojissa

monenmoista elämää

 

hankisilla ilveksen jäljet rientävät

tutusti metsälammen saloille,

tuonne ikimetsän perukoil

jossa hää asustaa,

suden jäljet kauempana,

sillä he kulkevat eri polkujaan,

ovat sopineet

 

sytytän pienen nuotion

ja kiehautan pannukahffeet,

samalla kun katselen kaunista

hetkeäin,

hetkeä jollaista ihminen ei pysty 

luomaan,

ainoastaan tuhoamaan,

siksi toivon että alue saisi

      evontiedekansallispuisto statuksen

jotta nämä kauniit tunnelmat

olisivat huomistenkin ihmisille mahdollisia