elämän pienokainen,
hauras, mutta
jokasään kestävä
jos vain saa hyvinpäin kasvaa
elon niittyvillään,
arjenpyhän saroillaan,
tyynenillan tyyntyvillä
elämänpeltosillaan
ihminen on elämänkukkanen,
kuihtuvainen,
mutta elonsa hohtavainen,
joka aikansa maljakossa
kauneuttaan
hohtaa
ihminen on toistensa
kaltainen,
vain kasvupaikat luovat
vivahteita,
niitä eroavaisuuksia joiden
vuoksi heidät toisistaan erottaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti