ikimetsän
lammella
ilvesmuori ikipuustaan
maastoa
tarkkailee,
tavanomaiseksi havaitsee,
paitsi,
että lammelle on tullut
karhumesikämmen uintiretkelleen
ilves ei vierasta tohdi häiritä,
vaan ottaa puunhaarukassa
päivätirsat makoisat,
sillä viime yö meni pitkäksi selkosilla
taivallettuaan
luontolintu kauempana
pesässään jälkikasvulleen
elintapojaan opettaa,
mutta nämä ovat sen sorttisia
siivekkäitä ettei se niin
helppoa olekkaan joten hän jättää
muut opit ja viisauden alkeet myöhemmäksi
esa kärhä,
tuo runoilija
suventammen vuolija
kannollaan ryystää
kaffeetaan,
ei haastele äänekkäästi,
melua vauhdikkaasti,
vaan kannollaan nököttää,
luontokauneutta havannoi,
runoihinsa sovittelee
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti